Avainsana-arkisto: yritystoiminta

Kilpailu liiketoimintaympäristön laadun kehittämisestä on kiristynyt Itämeren alueella

Jari Kaivo-oja:

Maailmanpankin Ease of Doing Business -trendianalyysi vuosilta 2004–2018 Itämeren alueella


Tässä blogiviestissä tarkastelen Maailmanpankin (2018) julkaiseman Ease of Doing Business -indeksin pohjalta liiketoimintaympäristöjen kehittymistä Itämeren maissa. Tarkastelu kattaa Pohjoismaat, Baltian maat, Puolan ja Saksan.

Ease of Doing Business- kuvaa liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta eri maissa ja eri alueilla. Nykyään tämä indeksi on laskettu 130 kansantaloudelle maailmassa. Eri maat pyrkivät yleensä kehittämään omaa liiketoimintaympäristöään mahdollisimman houkuttelevaksi ja kiinnostavaksi yrityksille. Ease of Doing Business on professori Simeon Djankovin Maailmanpankki-ryhmässä kehittelemä indeksi, joka kuvaa liiketoimintaympäristön laatua suhteessa yrittäjien keskeisiin tarpeisiin. Akateeminen tutkimus tämän indeksin kehittelyn yhteydessä tehtiin yhdessä Harvardin yliopiston professoreiden Oliver Hartin ja Andrei Shleiferin toimesta. Kuten hyvin Suomessa tiedämme, professori Oliver Hart vastaanotti Nobel-palkinnon yhdessä Bengt Holmströmin kanssa vuonna 2017. Harvardin professori Andrei Shleifer on taas maailman eniten siteerattu taloustieteilijä maailmassa. Hänen h-indeksinsä on 136 ja hänen i-10-indeksi on 272 eli kukaan muu ekonomisti ei ole saavuttanut vastaavan tasoista viittausten määrää. Häntä oli siteerattu huhtikuun 2018 alussa 261 229 kertaa. Häntä siteerataan nykyisin yleensä yli 19 000 kertaa vuodessa.  Meillä on siis varsin hyviä syitä nojautua heidän työnsä tuloksiin myös tulevaisuudentutkimuksen alalla, kun teemme trendianalyysejä talouskehityksen perustekijöistä maailmantaloudessa.

Korkeammat Ease of Do Business -indeksin ranking-arvot osoittavat parempia, yleensä yksinkertaisempia säännöksiä yrityksille ja voimakkaampia suojaoikeuksia yrittäjille. Jo Nobel-palkinnon saada, edesmennyt Douglas North, 1981, 1992, ks. Ménard & Shirley 2011) toi esille lukuisissa tutkimuksissaan sen, että institutionaalisilla säädöksillä on oma merkityksensä talouskehitykselle. Samoja asioita ovat korostanee sopimusteoreettisestä näkökulmasta myös professorit Oliver Hart ja Bengt Holmström. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi viimeisimpien tilastoanalyysiin pohjautuvien tutkimusarvioiden mukaan yritysten laadukas toimintasääntely johtaa alempaan kansalaisten köyhyystasoon kansantaloudessa. Tätäkin asiaa voidaan arvioida tilastollisten tunnuslukujen perusteella. Ei ole siis täysin yhdentekevää, miten EDB-indeksit kehittyvät maailmantaloudessa.

EDB-indeksin laskennassa otetaan huomioon seuraavat asiakokonaisuudet (10 eri asiakohtaa):

  • Yrityksen aloittaminen: Menettelyt, aika, kustannukset ja vähimmäispääoma uuden yrityksen avaamiseksi
  • Rakennuslupien käsittely: Varastotilojen rakentaminen, aika ja kustannukset
  • Sähköenergian saanti: Menettelyt, aika ja kustannukset, jotka yritykseltä edellytetään saadakseen pysyvän sähköyhteyden äskettäin rakennetulle varastolle
  • Kiinteistön rekisteröinti: Kiinteistöjen rekisteröintiä koskevat menettelyt, aika ja kustannukset
  • Lainoitus: Laillisten oikeuksien indeksi, luottotietoindeksin kattavuus
  • Vähemmistöosakkaiden ja sijoittajien suojaaminen: vastuiden laajuus, ohjaajavastuun laajuus ja osakkeenomistajien oikeudet
  • Verojen maksaminen: Maksettujen verojen määrä, tuntirahat, jotka on käytetty valmistellessaan veroilmoituksia ja kokonaisvero, joka maksetaan osuutena bruttovoitosta
  • Kauppa rajojen yli: Tarvittavien asiakirjojen määrä, viennin ja tuonnin kustannukset ja tarvittava aika
  • Sopimusten täytäntöönpano: Velkasopimuksen täytäntöönpanoa koskevat menettelyt, aika ja kustannukset
  • Maksukyvyttömyystilanteet: Aika, kustannukset ja takaisinperintäaste (%) konkurssimenettelyssä.

Liiketoimintatutkimuksen alalla EDB-indeksi on eräs keskeinen työkalu arvioida liiketoiminnan aloittamisen helppoutta maailmassa. Sitä on käytetty referoiduissa tutkimuksissa yli 3000 kertaa. Voidaan todeta, että juuri tämä indeksi on hyödyllinen työkalu arvioitaessa sitä, miten houkutteleva kunkin maan liiketoimintaympäristö todellisuudessa on. Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että EDB-indeksin korkeampi taso ja näin sen laskennassa taustalla olevat lukuisat eri muuttujat yhdessä parantavat ja edistävät talouskasvua kansantaloudessa. Tässä on hyvä syy seurata EDB-indeksin kehitystä.

Tässä blogissa on tarkastelussa indeksien arvot vuosilta 2004–2018. Tämä Maailmanpankin perusaineisto tarjoaa mahdollisuuden vertailla Itämeren alueen liiketoimintaympäristöjen viime aikaista kehitystä.

Tämän esityksen liitteessä olen raportoinut kaikille tarkastelluille Itämeren maille EDB-indeksin ja BKT-indeksin (nykyhinnoin) kehityksen vuosina 2004–2017 (ks. Kuvat 7.1–7.10). Tästä blogiliitteestä voimme nähdä sen, että BKT:n kehitys ja EDB-indeksin kehitys on pääsääntöisesti positiivisesti korreloitunutta keskenään Itämeren eri maissa. Ainoan poikkeuksen muodosti tässä perusdata-analyyssä Islanti, mutta poistamalla Islannin syvien lamavuosien tilastohavainnot olisi näiden muuttujien suhde myös positiivisesti korreloitunut Islannissa. Tietyllä tavalla nämä korrelaatiot antavat hyvän syyn kiinnittää huomiota EDB-pohjaiseen liiketoimintaympäristön kehittämiseen.

Tässä blogiviestissä arvioin yleisesti sitä, miten houkuttelevaksi eri maat ovat kehittäneet omaa liiketoimintaympäristöään. Ease of Doing Business -indikaattori on varsin monipuoliseen tietoon pohjautuva indeksi. Kuvassa 1 on esitetty EDB-indeksin kehitys Suomen osalta vuosina 2004–2018.

Kuva 1. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Suomessa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).

Kuva 1 kertoo siitä, että Suomessa on onnistuttu parantamaan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta erityisesti vuosina 2004–2006 ja myös vuosina 2007–2008. Vuoden 2008 jälkeen kehitys on ollut vakaata ja EDB-indeksi arvo on ollut noin 93.

Kuvassa 2 on kuvattu kaikkien Pohjoismaiden Ease of Doing Business- indeksin kehitys vuosina 2004–2018. Yleinen havainto on tämän kuvan perusteella se, että kaikki Pohjoismaat ovat kyenneet parantamaan liiketoimintaympäristönsä houkuttelevuutta vuosina 2004–2018. Edellytykset talouskasvulle ovat siis kohentuneet yleisesti arvioiden.

Kuva 2. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Pohjoismaissa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).

Islannissa EDB-indeksin arvo on jäänyt alhaisimmalle tasolle, kun taas Ruotsi ja Norja ovat onnistuneet parhaiten kehittämään omien liiketoimintaympäristöjen houkuttelevuutta. Tällä hetkellä Ruotsi on kärkimaa liiketoimintaympäristön houkuttelevuudessa, kun asiaa arvioidaan EDB-indeksin pohjalta. Suomen on sijalla kolme. Olemme Suomessa polkeneet aika lailla paikalla tämän indeksikehityksen osalta vuodesta 2008 lähtien. Olemme silti Pohjoismaissa hiukan houkuttelevampi ja vetovoimaisempi liiketoimintaympäristö kuin Tanska tai Islanti.

Kuvassa 3 on raportoitu EDB-indeksien kehitys Baltian maissa. Kuva 3 kertoo selvästi sen, että toimintaympäristön kehitys Baltian maissa on aika lailla samalla tasolla jokaisessa Baltian maissa ja maiden väliset erot ovat todella pieniä. EDB- indeksillä arvioituna maiden järjestys on: Viro, Latvia ja Liettua. Suhteellisesti arvioituna eniten maan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta on kyennyt parantamaan Liettua.

Kuva 3. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Baltian maissa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).

Virossa EDB-indeksin arvo on hieman yli 95, Liettuassa se on hieman yli 94 ja Latviassa se on hieman yli 93. EDB-indeksillä arvioituna Viron ja Liettuan liiketoimintaympäristö on asteen verran vetovoimaisempi kuin Suomen liiketoimintaympäristö.

Kuvassa 4 on raportoitu Saksan ja Puolan EDB-indeksikehitys vuosina 2004–2018. Kuva kertoo siitä, että Puolassa on kyetty kohentamaan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta paljon siitä, mitä se oli vuonna 2004. Hyppäys kehityksessä tapahtui vuosina 2009–2010. Puolan EDB-indeksi on nyt jotakuinkin samalla tasolla kuin Saksassa.

Kuva 4. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Saksassa ja Puolassa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).

Kuvassa 5 olen laskenut kaikkien tässä tarkastelussa mukana olleiden maiden EDB-indeksien varianssi. Varianssi on koko tarkasteluajanjakson aikana pienentynyt eli keskinäiset erot Itämeren maiden EDB-indeksin arvossa ovat vähentyneet. Tämä selvä tulos kertoo siitä, että maiden keskinäinen kilpailu liiketoimintaympäristöjen välillä Itämeren alueella on koventunut ja maiden aikaisemmat erot liiketoimintaympäristöjen välillä ovat kaventuneet.

Kuva 5. Ease of Doing Business- indeksien maakohtaisen varianssin kehitys vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).

Voimme todeta, että Itämeren alueen maiden osalta kilpailu liiketoimintaympäristön laadun kehittämisen osalta on kiristynyt. Erot liiketoimintaympäristön laadun osalta Itämeren maissa eivät ole enää niin isoja kuin ne olivat vielä vuonna 2004. Silloin Baltian maat olivat vielä selvästi jäljessä Pohjoismaita liiketoimintaympäristön laadun osalta. Tämä on hyvä tiedostaa Suomessakin. Nyt tilanne on tyystin erilainen.

Kuten kuva 5 osoittaa meille, iso muutos toimintaympäristössä tapahtui vuosina 2009–2010. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut maiden välisten erojen osalta vain vähän. Merkittävin muutos on tapahtunut Puolan liiketoimintaympäristön houkuttelevuudessa, jossa tänään liiketoimintaympäristön houkuttelevuus on jotakuinkin samalla tasolla kuin Saksassa. Muutos vuodesta 2004 on ollut varsin huomattava. Baltian maissa liiketoimintaympäristön houkuttelevuus on tänään huomattavasti paremmalla tasolla kuin Puolassa tai Saksassa, kun sitä arvioidaan EDB-indeksin pohjalta. Pohjoismaissa houkuttelevin liiketoimintaympäristö on tällä hetkellä Ruotsissa.

Ilman uusia kehittämistoimenpiteitä Suomen liiketoimintaympäristön houkuttelevuus voi olla pian heikompi kuin missään Baltian maassa. Nyt Viro ja Latvia ovat jo ohittaneet Suomen, kun asiaa arvioidaan EDB-indeksikehityksen pohjalta. Liettuan viimeisin laskettu EDB-arvo oli 93.05 kun Suomessa se oli 93.15. Ero on siis vain hiuksen hieno Suomen hyväksi.

On selvää, että EDB-indeksin arvon vähäinenkin parantaminen on nykytilanteessa erittäin haasteellista. Suomen kohdalla liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta voidaan varmasti parantaa arvioimalla systemaattisesti tapahtunutta kehitystä muissa maissa ja pohtimalla mahdollisuuksia parantaa houkuttelevuutta eri vaihtoehtoisissa tarkasteluissa. Voimme myös imitoida meitä parempia maita, kuten Uusi-Seelanti, Hong Kong, Etelä-Korea, Singapore, Iso-Britannia tai Yhdysvallat – tai ehkä kenties keksiä entistä parempia uusia yrittäjyyspalveluita. Viimeisimmässä EDB-arvioinnissa Suomi oli sijalla 13. Ennen Suomea on tällä hetkellä 12 maata. Jokaiselta näistä meitä edellä olevista maista voimme aina oppia jotakin uuttakin. Suomessa kannattaisi varmasti tarkastella kärkisijalla olevan Uuden-Seelannin EDB-toimintamalleja tarkemmin (ks. Kuva 6). Vuosina 2008–2009 Uudessa Seelannissa tehtiin jotain sellaista, mitä Suomessa kannattaisi analysoida hyvin huolellisesti. Vielä vuonna 2008 Suomi oli aika lähellä Uuden-Seelannin EDB-tilaa.

Kuva 6. Suomi vs. Uusi-Seelanti, Easy of Doing Business, vuodet 2004–2018 (Maailmanpankki 2018)

Kuten tästä blogiviestistä käy ilmi, EDB-indeksi perustuu kymmeneen eri asiakokonaisuuteen. Mahdolliset parannukset olisi hyvä suunnata huolellisen strategisen kustannus-hyöty -punninnan jälkeen valikoidusti näihin kymmeneen eri asiakokonaisuuteen. Kuten tiedämme, asiat ovat usein sellaisia, miltä ne ulkopuolisille näyttävät. Näin ne ovat etenkin sellaisissa datapohjaisissa trendianalyyseissä, jotka perustuvat taloustieteelliseen perustutkimukseen.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, HTT, YTM, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Tätä tutkimustyötä ovat tukeneet Suomen strategisen tutkimuksen neuvosto [avustusnumero 313395]. Teksti liittyy Valmistus 4.0 -hankkeen alustaviin ennakointi- ja tausta-analyyseihin.

Taustalähteitä:

Djankov, Simeon (2009) The Regulation of Entry: A Survey. The World Bank Research Observer, Vol. 24(2), s. 183–203.

Djankov, Simeon (2016) The Doing Business Project: How It Started: Correspondence. Journal of Economic Perspectives, 30(1), s. 247–48.

Djankov, Simeon, La Porta, Rafael, Lopez-De-Silanes, Florencio, Shleifer, Andrei (2002) The Regulation of Entry, The Quarterly Journal of Economics, Vol. CXVII, Issue I, s. 1–36.

Djankov, Simeon, Dorina Georgieva, Dorina & Ramalho, Rita (2017) Business Regulations and Poverty. 

Dollar, David, Kleineberg Tatjana & Kraay, Aart (2016) Growth still is good for the poor. European Economic Review. 81(1), s. 68–85.

Eurostat (2018) Current prices, million euro. Gross domestic product at market prices.

Glaeser, Edward L., La Porta, Rafael, Lopez-de-Silanes, Florencio  & Shleifer, Andrei (2004) Do institutions cause growth? Journal of Economic Growth Vol. 9, Issue 3, s. 271–303.

Ménard, Claude & Shirley, Mary M. (2011) The Contribution of Douglass North to New Institutional Economics. Published in Economic Institutions, Rights, Growth, and Sustainability: The Legacy of Douglass North. Cambridge University Press: Cambridge.  

North, Douglas C. (1981) Structure and Change in Economic History. W. W. Norton & Co, New York.

North, Douglas C. (1992) Transaction Costs, Institutions, and Economic Performance. ICS Press, San Francisco, CA.

Shleifer, Andrei & Vishny, Robert W. (1994) Politicians and firms. Quarterly Journal of Economics, Vol. 109, Issue 4, s. 995–1025

World Bank (2018) DB18. Historical data – Complete data. Doing Business. Database.

The World Bank (2018) Doing Business. Measuring Business Regulations. 

The World Bank Group (2018) Comparing Business Regulation for Domestic Firms in 190 Economies.  

 

Liite 1: EDB-indeksi ja BKT:n relaatio vuosina 2004–2017 Itämeren maissa. Kuvat 7.1–7.10.

Kuvituskuva: Pixabay.com

 

Onko syytä olla huolissaan?

Huomioita työpaikkojen toimialakohtaisten vajaakäyttöasteiden trendikehityksestä Suomen kansantaloudessa ja Euroopassa vuosina 2009–2017

Jari Kaivo-oja:

Tässä blogiviestissä erittelen työpaikkojen toimialakohtaisia vajaakäyttöasteita Suomessa ja Euroopassa. Toimialakohtaiset työpaikkojen vajaakäyttöasteet (Jobs Vacancy Rate, JVR) kertovat yhdestä tärkeästä näkökulmasta työmarkkinoiden yleisestä kehityksestä ja mahdollisista kohtaanto-ongelmista. Suomessa ollaan jo aika pitkään oltu huolestuneista tästä tärkeästä kysymyksestä. Esimerkiksi Aktiivisuus-mallin kehittämisessä voisi olla hyötyä työpaikkakehityksen yleiskehitystä kuvaavan JVR-mittariston systemaattisesta hyödyntämisestä.

Työpaikkojen vajaakäyttöaste lasketaan seuraavalla kaavalla:

Työpaikkojen vajaakäyttöaste (JVR) = Avoimien työpaikkojen lukumäärä / (Miehitettyjen virkojen määrä + Avoimien työpaikkojen määrä).

Tämä selkeä kaava auttaa meitä jäsentelenään työmarkkinoiden toimintaa eri toimialoilla ja myös koko kansantaloudessa. Kun työpaikkojen vajaakäyttöaste on korkea, on työmarkkinoilla paljon avoimia työpaikkoja suhteessa työvoiman kokonaiskysyntään suhteutettuna – eli suhteessa jo täytettyihin työpaikkoihin ja avoimiin työpaikkoihin toimialalla. Kun työpaikkojen vajaakäyttöaste on matala, työmarkkinoilla ko. toimialalla on vähemmän vetoa. Jos suhdeluku on taas negatiivinen, voidaan todeta, että toimialalla on heikko vetovoima suhteessa työvoimaan. Yleisesti ilmaisten: avoimia työpaikkoja on liian vähän tällaisessa tilanteessa.

Euroopassa ja EU-28-alueella oli JVR-arvo vuoden 2017 loppukvartaalilla oli 2.0. Myös Euro-alueella JVR-arvo oli 2.0. Tämä on hyvä muistaa arvioitaessa Suomen trendikehitystä Euroopassa. Suomen yleinen JVR-luku oli samana ajankohtana 1.8. Kuvassa 1 on esitetty EU-maiden koko JVR-analyysi viime vuoden 2017 lopulla. Maat kuten Ranska, Malta, Italia ja Tanska eivät raportoi omia JVR-asteitaan. Useimmat EU-maat sen kuitenkin tekevät. Alhaisimman JVR-luvun raportoi Kreikka, jonka JVR -luku on 0.1. Tämä luku on todella huono ja siis lähes nolla arvoltaan. Kreikan työmarkkinat ovatkin olleet pitkään kriisissä. Pitkän ajan JVR-luvun keskiarvo on 0.9 Kreikassa. Työttömyys syö yhteiskunnan taloutta ja vakautta Kreikassa.

Kuva 1. Työpaikkojen vajaakäyttöaste (JVR), Ajankohta 2017Q4. Lähde: Eurostat 2017.

Tšekin tasavallan eli Tšekin JVR -tunnusluku oli 4.4, joka oli tämän vertailuajankohdan korkein luku Euroopassa. Tšekissä ja Suomessa on tällä hetkellä pienin köyhyys- ja syrjäytymisriski Euroopassa. Työpaikkoja on Tšekin tasavallassa paljon tarjolla. Korkeita JVR-lukuja voimme todeta olevan Unkarissa (2.4), Belgiassa (3.4), Hollannissa (2.6), Isossa-Britanniassa (2.6) sekä Saksassa (2.8). Suomessa kannattaisi olla kiinnostunut näiden maiden työmarkkinapolitiikasta, jos mielimme saavuttaa korkeamman JVR-tasoasteen. Ehkä Saksan sijaan Suomessa kannattaisi katsoa aikaisempaa enemmän Tšekin tasavallan suuntaan, koska siellä työmarkkinat näyttävät toimivat hyvin, kun asiaa arvioidaan JVR-analyysin pohjalta.

Suomen, Viron, Ruotsin ja Euroopan Unionin JVR-trendit

Kuvassa 2 on esitetty Suomen kvartaalittainen JVR-trendikehitys vuosina 2003–2017. Voimme nähdä, että Suomen JCR-kehitys on kaikkia esitettyjä vertailukohtia (Ruotsi, Viro ja Euroopan Unionin keskiarvo) alhaisempi tässä kuviossa. Näyttäisi myös siltä, että Suomen JVR-aikasarja on suhdanneherkempi kuin vastaavat JVR-tasokäyrät Ruotsissa ja Virossa.

Työmarkkinoiden vetovoima heilahtelee Suomessa voimakkaasti ja se näyttää käyvän vuosittaisen kvartaalin lopussa aina alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Virossa. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla pääsemme aika lailla samalle JVR-tasolle kuin Ruotsi, mutta sitten ”romahdamme”, kun asiaa arvioidaan JVR-tason ja -arvon pohjalta. Huolestuttavaa on sekin, että ”romahdamme” alle Viron JVR-arvon tason. Pidemmän päälle tämä on hyvin negatiivinen asia Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuudelle. Se voi merkitä sitäkin, että yhä useampi suomalainen duunari pakkaa tavaransa ja muuttaa Viroon tai Ruotsiin.

Kuva 2. JVR:n trendi- ja suhdannekehitys vuosina 2003–2017 Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopan Unionissa. Lähde: Eurostat 2017.

Kuvassa 3 on esitetty vielä erikseen Suomen JVR-aikasarja ja lineaarinen trendi. Se paljastaa, että vuosina 2003–2017 trendi on ollut laskeva ja lasku trendin osalta on ollut noin 0.5-yksikköä aikajaksolla. Tämä on tärkeä havainto työvoimapolitiikasta päättäville tahoille. Varmasti finanssikriisi ja sen yhteydessä harjoitettu kovan talouskurin politiikka on tämän Suomen laskevan JVR-trendin taustalla. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 1.5. Tämä on tietysti varsin huolestuttavaa. Tämä JVR-taso on sama kuin esimerkiksi Liettuassa ja Kroatiassa tällä hetkellä.

Kuva 3. Suomen JVR-aikasarjahavainnot ja lineaarinen trendi vuosina 2003–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kun arvioidaan kokonaiskehitystä Suomessa, voimme esittää tarkempia arvoja eri toimialojen osalta. Esittelen ensiksi positiiviset JVR-trendit Suomen osalta.

Positiiviset työmarkkinoiden JVR-trendit Suomessa

Voimme aluksi tarkastella sellaisia toimialoja, joiden osalta voimme havaita nousevia JVR-trendejä. Näillä aloilla työvoiman aktiivista nousevaa pitkän aikavälin kysyntää on selvästi nähtävissä.

Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö. Suomessa ihmisten terveydenhuolto ja sosiaalityö ovat yhdessä toimiala, jossa JVR-arvot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Tämä työmarkkina näyttäisi vetävän hyvin Suomessa. Kuten kuvasta 4 voidaan nähdä, vuoden 2009 negatiivista arvoista on edetty positiivisten lukujen puolelle. Hieman huolestuttavaa on nähdä, että vuoden 2017 lopussa JVR-arvo tippui lähelle nollatasoa, vaikka ennen sitä trendikehitys oli ollut varsin positiivinen. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.7.

Kuva 4. Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009-2017, Lähde: Eurostat 2018.

Maatalous, metsätalous ja kalastus. Kuvassa 5 on esitetty maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen JVR-arvojen kehitys vuosina 2009–2017. Usein esitetään, että alkutuotanto olisi trendinomaisesti laskeva kansantalouden sektori. Tämä JVR-analyysi tuottaa meille hieman erilaisen tilanneanalyysin. Kehitys on tällä toimialalla kehittynyt myönteisesti vuoden 2009 erittäin negatiivisista JVR-arvoista kohti positiivisia arvoja. Aika ajoin JVR-arvo on kyllä käynyt negatiivisella, mutta se on noussut positiiviselle puolelle aina vuoden 2013 jälkeen. Voidaan esittää, että alkutuotannossa työmarkkinat ovat aika suhdanneherkkiä ja esimerkiksi luonnonolosuhteet voivat vaikuttaa siten, työmarkkinat eivät ole vakaat tällä toimialalla. Silti lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 1.0. Tämä on myönteinen signaali.

Kuva 5. Maatalous, metsätalous ja kalastus, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Koulutus. Kuvassa 6 on esitetty koulutusalan JVR-arvot vuosille 2009–2017. Myös tällä toimialalla työmarkkinat ovat kehittyneet vetovoimaisemmiksi viime vuosien myötä. Tällä toimialalla toinen vuosikvartaali näyttää olevan iso ongelma. Silloin JVR-arvo on usein laskenut negatiiviseksi. Ilmeisesti kuntasektorilla opettajien rekrytointi tapahtuu siten, että se tuottaa notkahduksen koulutusalan JVR-arvoon. Silti yleiskehitys on ollut kohti positiivisia arvoja. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 0.9.

Kuva 6. Koulutus, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Taide, viihde ja virkistys. Kuvassa 7 on esitetty JVR-analyysi taide-, viihde- ja virkistystoimialalla. Tällä toimialalla kehitys on ollut hitaan myönteistä, mutta JVR-arvot ovat olleet yhä aika negatiivisia aika ajoin, mutta JVR-arvot ovat aika ajoin olleet myös yllättävästi vahvan positiivisia. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.2. Tämä luova toimiala on hyvin suhdanneherkkä toimiala. Jopa yhden vuosikvartaalin sisällä voidaan nähdä sekä negatiivisia että positiivisia JVR-arvoja. Työmarkkinat ovat epävakaat ja epävarmat tällä kulttuurin ja viihteen toimialalla.

Kuva 7. Taide, viihde ja virkistys, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva. Kuvassa 8 on raportoitu julkisen sektorin perustoimintojen JVR-trendikehitys (Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva) vuosien 2009–2017 osalta. Tälläkin toimialla lineaarinen trendisuora on ylöspäin kehittyvä, vaikka aika ajoin JVR-arvo on muuttunut negatiiviseksi. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 0.8, kun vielä vuonna 2009 lähtötaso oli alle +0.5. Kehitys on ollut tässä mielessä myönteistä. Ilmeisesti ulkoiset uhkakuvat lisänneet panostuksia tälle toimialalle. Lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa +0.6.

Kuva 8. Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Kuvassa 9 on esitetty JVR-analyysi hallinto- ja tukipalvelutoimintojen osalta. Kehitys tämän työmarkkinatrendin osalta on ollut nouseva, mutta edelleen JVR-arvot saavat pääsääntöisesti negatiivisia arvoja. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.5, kun vielä vuonna 2009 trendikehityksen lähtötaso oli noin -1.0. Aika ajoin JVR-arvo on pompahtanut arvon jopa + 0.5 tasolle, mitä voidaan pitää myönteisenä heikkona signaalina. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.5, mikä ei tietysti ole myönteinen havainto tämän trendin osalta.

Kuva 9. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kuvassa 10 on raportoitu JVR-trendikehitys majoitus- ja ravitsemustoiminnan osalta vuosina 2009–2017. Kuvasta 10 näemme, että tällä toimialalla JVR-tunnusluku on liikkunut alle nollan tasolla. Lisäksi vuosikvartaalien sisällä esiintyy erittäin voimakasta vaihtelua. Myös positiivisia JVR-lukuja on nähty aika ajoin (2. kvartaalilla vuonna 2010, JVR luku oli 1.0), mikä kertoo siitä, että tämä toimiala on kehittymässä astetta vetovoimaisemmaksi. Vuoden 2017 viimeinen havainto oli jälleen varsin korkea (+0.5) ottaen toimialan aikaisemman yleiskehityksen. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.6.

Kuva 10. Majoitus- ja ravitsemistoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Vesihuolto. Kuvassa 11 on esitetty vesihuoltoalan JVR-analyysi. Sekin on trendikehityksen osalta myönteinen, vaikkakin trendikehityksen lähtötaso oli nollan tasolla. Nyt trendisuora lähestyy +0.3 tasoa. Vesihuoltoalalla on mitä ilmeisemmin haasteena alan yleisen houkuttelevuuden lisääminen. Vaihtelut ovat JVR-tasossa yllättävän isoja. Tarkastelujaksolla 2009–2017 maksimiarvo on ollut yli +2.0, mutta sitten on nähty -2.5 JVR-tasoarvo. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.4. Vesihuoltoalan houkuttelevuus on heikompi kuin sähkö- ja energia-alan, vaikka ala on varsin tärkeä kansalaisille.

Kuva 11. Vesihuolto, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima. Kuvassa 12 on raportoitu sähkön tuotanto-, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima-alan JVR-analyysi. JVR-arvoissa on nähtävissä hienoista myönteistä kehitystä. Sitten vuoden 2009 JVR-arvojen kehitys on ollut myönteistä, vaikka vuonna 2016 tapahtui ajanjakson isoin romahdus (-7.0) ensimmäisellä kvartaalilla. Muuten tämän toimialan kehitys on ollut pääsääntöisesti varsin positiivista ja voimme havaita useita vahvoja JVR-arvoja haarukassa +1.5–2 ajanjaksolla 2009–2017. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.6.

Kuva 12. Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Muut palvelutoiminnot. Muiden palvelutoimintojen JVR-analyysi on esitetty kuvassa 13. Tämä analyysi paljastaa, että tämän toimialan trendisuora asettuu negatiiviseksi (noin tasolle -0.8). Tällä toimialalla vaihtelut ovat varsin suuria ja JVR-arvot ovat heilahdelleet välillä +1.4–6.0. Isot negatiiviset arvot heikentävät toimialan yleistä houkuttelevuutta huomattavasti. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa  -0.8, mikä on huono asia alan houkuttelevuuden kannalta.

Kuva 13. Muut palvelutoiminnot, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Kuvassa 14 on esitetty tukku- ja vähittäiskaupan JVR-analyysit. Näiden toimialojen kehitys on varsin vakaata ja hiukan nousujohteista. Lineaariset trendit asettuvat aavistuksen verran nollan alapuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että tämä toimiala ei ole houkuttelevuuden suhteen kovinta kärkeä Suomessa.

Kuva 14. Tukku- ja vähittäiskaupan JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Negatiiviset JVR-trendit Suomessa

Tarkastelemme seuraavaksi negatiivisia JVR-trendejä toimialoittain. Jos näitä negatiivisia trendejä ei kyetä kääntämään positiiviseen suuntaa työmarkkinoilla, nämä toimialat tulevaisuudessa kriisiytyvät hitaasti – tai joissain tapauksissa nopeastikin. Näihin trendikehityksen negatiivisiin suuntiin on syytä suhtautua vakavasti. Nämä toimialat ovat ongelmallisia Aktiivisuusmallin käytännön toteuttamisen kannalta, koska näyttää siltä, että näillä toimialoilla on vähemmän vetovoimaa työntekijöiden kannalta.

Teollisuus ja rakentaminen. Kuvassa 15 on ensiksi esitetty JVR-analyysi teollisuuden ja rakentamisen osalta. Tämä trendi on selvästi laskeva ja JVR-arvo on käynyt jopa negatiivisella puolella vuosien 2015–2017 aikana. Tästä voidaan olla varsin huolestuneita, kun ajatellaan Suomen teollisuuden ja rakennusalan tulevaisuutta. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.2.

Kuva 15. Teollisuus ja rakentaminen, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Kuvassa 16 on raportoitu ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan JVR-analyysi Suomessa. Trendikäyrä on laskeva, mitä voidaan pitää varsin huolestuttavana, ellei peräti hälyttävänä kehityksenä. JVR-arvot ovat heilahdelleet voimakkaasti negatiivisten ja positiivisten JVR-arvojen välillä. Toistaiseksi negatiivisin JVR-arvo (-1.4) voitiin todeta vuoden 2016 kolmannella kvartaalilla. Myös vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla saavutettiin iso negatiivinen arvo (-1.2). Nämä JVR-arvoja koskevat havainnot ovat varsin huolestuttavia ja voivat johtaa pahimmassa tapauksessa osaavan tieteellis-teknisen henkilökunnan muuttoon pois Suomesta. Vuoden 2013 jälkeen lineaarisen trendikäyrän arvot siirtyivät negatiivisiksi. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla lineaarinen trendisuora lähestyy nyt JVR-arvoa -0.4, mikä ei sekään ole hyvä ennakointiuutinen.

Kuva 16. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kiinteistötoiminta. Kuvassa 17 näemme visualisoinnin kiinteistöalan JVR-analyysistä. Tällä toimialalla trendisuora lähestyy JVR-arvoa -2.0. Vuoden 2016 lopulla kehitys on kääntynyt hieman myönteisemmäksi kiinteistöalalla ja tämän jälkeen saavutettiin muutamia positiivisia JVR-arvoja.

Kuva 17. Kiinteistötoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Rahoitus – ja vakuutustoiminta. Kuvassa 18 on esitetty JVR-analyysi rahoitus- ja vakuutustoimialan osalta. Tällä toimialalla kehitys on ollut vaihtelevaa ja välillä on nähtävissä positiivisia piikkejä, mutta välillä on myös nähty negatiivisia piikkejä. Trendikäyrä on aika vakaa ja se on asettunut JVR-arvon +0.5 -tasolle lähestyen arvoa +0.4.

Kuva 18. Rahoitus – ja vakuutustoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Informaatio ja kommunikaatio. Kuvassa 19 on esitetty informaatio- ja kommunikaatioalan JVR-analyysi. Yllättävää on havaita, että tällä yleensä muodikkaaksi koetulla toimialalla kehitys ei Suomessa ole ollut erityisen positiivista, vaan lineaarinen trendikäyrä on pääosin negatiivisella JVR-arvojen tasolla. Kehitys on ollut aika epävakaista ja kovin monia positiivisia JVR-arvoja ei ole kyetty tällä toimialalla Suomessa saavuttamaan. Positiiviset arvot ovat olleet JVR-tasolla +0.5. Lineaarinen trendikäyrä on saavuttamassa JVR-tason -0.9, mikä on yllättävän huono taso.

Kuva 19. Informaatio ja kommunikaatio, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Rakentaminen. Kuvassa 20 on esitetty erikseen rakentamisen toimialan JVR-analyysi. Selvästi negatiivinen trendi on havaittavissa ja negatiivinen lineaarinen trendikäyrä on lähestymässä JVR-arvoa -0.2. Rakennusala on varsin suhdanneherkkä toimiala. Rakennusalalla JVR-arvot saavuttavat yleensä varsin korkeita arvoja vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Vuoden 2014 jälkeen nämä vuoden alun kvartaaliarvot ovat olleet laskussa, mikä on ainakin alan työntekijöille huono uutinen. Toimialan lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa -0.2.

Kuva 20. Rakentaminen, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kuljetus ja varastointi. Kuljetus- ja varastointitoimialan JVR-analyysi on raportoitu kuvassa 21. Tämän toimialan JVR-analyysi kertoo negatiivisesta trendistä. Lineaarinen trendikäyrä on ohittanut tason nolla eli toimialan vetovoimaisuus ei ole kehittymässä kovin myönteisesti. Vuodet 2015–2017 ovat olleet varsin ongelmallisia kuljetus- ja varastointitoimialalle. Trendikäyrä on laskeva kuten kuva 21 kertoo. Toimialan lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa -0.1.

Kuva 21. Kuljetus ja varastointi, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Liiketoiminta-ala. Kuvassa 22 on liiketoiminta-alan JVR-analyysi. Trendi on tälläkin toimialalla negatiivinen ja lineaarinen trendikäyrä on asettautumassa tasolle -0.3, mikä ei ole erityisen mairitteleva tulos toimialan kannalta.

Kuva 22. Liiketoiminta-ala, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017.

Muut palvelutoiminnot. Kuvassa 23 on raportoitu vielä kehitys muiden palvelutoimintojen osalta. Tällä toimialalla on vaikea todeta, onko toimialan trendi selvästi positiivinen tai negatiivinen. Trendi on lähinnä vakaa, eikä muutokset JVR-arvoissa ole selvästi nousujohteisia tai laskujohteisia. Trendi on kuitenkin pääsääntöisesti negatiivinen työntekijöiden kannalta, koska lineaarinen trendikäyrä on ”asettunut” -0.8 JVR-arvon tasolle.

Kuva 23. Muut palvelutoiminnot, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Yhteenveto JVR-trendikehityksestä

Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto JVR-trendikehityksestä. Yleisenä kommenttina voimme todeta, että trendien kehitys eri toimialoilla on sekä nousevaa että laskevaa. Myös JVR-tasot vaihtelevat aika lailla toimialoittain. Aika useiden toimialojen kehitys vaikuttaisi olevan huomattavasti erilainen kuin usein medioissa ja julkisuudessa asia yleensä esitetään. Eittämättä eri toimialoilla, joilla trendikehitys on negatiivinen, on monia syitä pohtia oman toimialansa houkuttelevuutta aikaisempaa kriittisemmin. Negatiivinen trendi indeksoi tulossa olevaa kriisiä- enemmin tai myöhemmin. Toisaalta positiivisen kehityksen toimialoilla on syytä pohtia, miten myönteinen kehitys voidaan turvata.

Voimme myös todeta, että JVR-arvojen vaihtelu voi jopa yhden vuoden sisällä ja kvartaaleittain olla todella merkittävää. Tämä volatiliteetti-ilmiö voi olla vaikea asia erityisesti työntekijöille, koska työmarkkinoiden veto eri toimialoilla vaihtelee liiallisesti jopa yhdellä suhdanneaikajänteellä ja työntekijöillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia odotella seuraavaa nousuvaihetta työmarkkinoilla näillä työmarkkinoilla. Tämä voi osaltaan tuottaa kohtaanto-ongelmia työn kysynnän ja tarjonnan välillä eri toimialoilla.

Toisaalta tunnistimme tässä katsauksessa toimialoja, joilla kehitys on suhteellisen vakaata ja jopa ennustettavaa. Tällaisia positiivisen trendinäkymän ja aika vakaan kehityksen toimialoja olivat tässä tarkastelussa mm. sote-ala ja koulutusala. Vakaa, mutta ei kovin nouseva kehitys oli nähtävissä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Yllättävän heikko JVR -trendikehitys oli nähtävissä tässä kokonaisarviossa kiinteistöalalla, informaatio- ja kommunikaatioalalla, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla, hallintoalalla sekä kuljetus- ja varastointialalla.

Taulukkoon olen koonnut vielä yhteenvedon toimialakohtaisista JVR-arvojen trendikehityksestä Suomessa. Voimme päättää tämän työmarkkinoiden katsauksen tähän toimialoittaisten trendikehitysten vertailutaulukkoon.

Taulukko 1. Yhteenveto toimialakohtaisesta JVR-trendikehityksestä Suomessa.

Toimiala Trendin kehitys Lineaarinen trendi asettumassa JVT-tasolle
Maatalous, metsätalous ja kalastus Nouseva +1.0
Liiketoiminta-ala Laskeva -0.3
Teollisuus ja rakentaminen Laskeva -0.2
Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima Nouseva +0.6
Vesihuolto Nouseva +0.4
Rakentaminen Laskeva -0.2
Liiketoiminta Laskeva -0.3
Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemistoiminta Nouseva -0.2
Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Nouseva 0
Kuljetus ja varastointi Laskeva -0.1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta Nouseva -0.6
Informaatio ja kommunikaatio Laskeva -0.9
Rahoitus – ja vakuutustoiminta Laskeva +0.4
Kiinteistötoiminta Laskeva -2.0
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Laskeva -0.4
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Nouseva -0.5
Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva Nouseva +0.6
Koulutus Nouseva +0.8
Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö Nouseva +0.7
Taide, viihde ja virkistys Nouseva -0.2
Muut palvelutoiminnot Vakaa -0.8

Voisimme varmasti pohdiskella paljon enemmänkin sitä, ovatko nämä trendit johtamassa Suomea aikaisempaan parempaan hyvinvointiin ja menestykseen tulevaisuudessa? Yksityiskohtainen vastaaminen tähän kysymykseen vaatisi vielä lisäanalyysejä, mutta voimme tämän trendianalyysin pohjalta nähdä sen, että joidenkin toimialojen tuleva työmarkkinakehitys on varsin isojen haasteiden edessä. Suomalainen työelämä vaati uudelleen arviointia lähes kaikilla toimialoilla.

Vuonna 1998 kirjoitin Futura-lehteen artikkelin ”Tietoyhteiskuntakehityksen tuottama murros ja työn tulevaisuus”. Siinä peräsin politiikantekijöiltä laajempaa makrotaloudellista suunnitteluotetta yhteiskuntapolitiikkaan. Se, mitä nyt näemme näissä uusissa trendikehitysanalyyseissä, kertoo edelleen varsin samanlaisesta työvoimapoliittisesta ongelmakentästä, jota myös Pertti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila käsittelivät teoksissa ”Kansantalous 2021” ja ”Kansantalous 2028”. Murroksen hallintaan tarvittaisiin jälleen kerran nyt uusia työvoimapolitiikan työkaluja ja toimenpiteitä. Päivitetty pääosin tosiasioihin perustuva työelämän uusi skenaarioanalyysi ja sen mukainen strategia-ajattelu olisi tarpeen.

Mihinkään tyytyväisyyden tunteeseen emme voi tuudittautua tässä tilanteessa Suomessa. Kuten vuoden 2014 SITRA-raportti tiivisti asian: ”Vakaa työ murenee”. Miten päättäjämme tähän vakaan työn murenemiseen nyt suhtautuvat? Mitä he tekevät? Mitä itse kukin meistä tekee?

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Aineistolähde:

Eurostat (2018) Job vacancy statistics by NACE Rev. 2 activity – quarterly data (from 2001 onwards) [jvs_q_nace2]. Last update 16.03.18, Job vacancies and occupied posts measure number of posts. The job vacancy rate (JVR) measures the proportion of total posts that are vacant, according to the definition of job vacancy above, expressed as a percentage as follows: Extracted on 17.03.18. JVR = number of job vacancies / (number of occupied posts + number of job vacancies). Source of data Eurostat. The quarter-on-quarter and year-on-year changes are expressed in percentage points. NACE_R2. All NACE activities (except activities of households as employers and as own use producers; activities of extra-territorial organisations and bodies). SIZECLAS. Total. INDIC_EM Job vacancy rate.

Heinilä, Tiina (2014) Vakaa työ murenee. Mistä aineksista rakentuisi positiivinen visio tulevaisuuden työstä? SITRA, Verkkosivut: https://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-vakaa-tyo-murenee/

Kaivo-oja, Jari (1998) Tietoyhteiskuntakehityksen tuottama murros ja työn tulevaisuus. Futura 1/1998, s. 42–56. Verkkosivut:  http://elektra.helsinki.fi/se/f/0785-5494/17/1/tietkaiv.pdf

SITRA (2017) Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta, Tekijät: Julia Jousilahti, Johannes Koponen, Minea Koskinen, Juha Leppänen, Risto Lätti, Roope Mokka, Aleksi Neuvonen, Johannes Nuutinen ja Henrik Suikkanen. Verkkosivut. https://www.sitra.fi/julkaisut/tyo-2040/

Vartia, Pentti & Ylä-Anttila, Pekka (1996) Kansantalous 2021. ETLA. SITRA. Helsinki.

Vartia, Pentti & Ylä-Anttila, Pekka (2005) Kansantalous 2028. ETLA. Taloustieto Oy. Julkaisu B204. Helsinki.

 

Kuvituskuva: Pixabay

Ennakointi menestyksellisen start-up -yritystoiminnan ja uudistavan toimintakulttuurin edistäjänä Suomessa

Jari Kaivo-oja:

Tiedämme, että ennakointi voi auttaa aloittavia yrityksiä kahdella eri päätavalla. Ennakointi voi toimia katalyyttinä edistäen uusia ideoita ja innovaatioita. Usein tämä tapahtuu esimerkiksi työpajoissa, ideariihityyppisissä prosesseissa tai joukkoistamisprojekteissa. Ennakointi voi toimia start-up -yrityksissä siinä vaiheessa, kun yrityksellä on jo hallussaan uusia ideoita, inventioita tai innovaatioita. Tässä toisessa tapauksessa ennakointi voi auttaa aloittelevaa uutta yritystä uuden innovaation kaupallistamisessa markkinoilla. Katalyyttitoiminnot ja kaupallistamistoiminnot ovat ennakoinnin perushyödyntämismalleja.

Suomessa on varsin aktiivista start-up -yritystoimintaa ja se vahvistunut viime aikoina (http://startup100.net/). Tällä alueella on yhä tärkeämpää miettiä ennakoinnin hyödyntämistä ja merkitystä. Ilahduttavaa on myös se, että yrityksiä käynnistetään eri toimialoilla monipuolisesti (http://startup100.net/categories/), eikä pelkästään peliteollisuuteen. Miten sitten aloittelevien start-up -yritysten kannattaisi ennakoida liiketoimintaansa?

Yrityksille on tärkeää luoda käsitystä sen lyhyen ajan kehityksestä, keskipitkän aikavälin kehityksestä ja pitkän aikavälin visiosta. Aikahorisontti voi aina vaihdella yrityksen tarpeiden mukaisesti ennakointitoiminnan yhteydessä. Yleensä aloittelevalle yritykselle on alussa tärkeintä keskittyä menestymään lyhyellä aikaviiveellä ja pitämään yritys toimintakykyisenä. Usein puhutaan myös aloittelevien yritysten kuolemanlaaksosta. Tästä selviytyäkseen yrityksessä kannattaa ennakoida aktiivisesti. Myöhemmin aloitteleva yritys voi kehittyä kehittymään ennakointitoiminnassaan kypsemmäksi ja ottaa haltuunsa keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin vaativia liiketoiminta- ja kompetenssihaasteita.

Ennakointi

Ennakointi voi olla tulevaisuuden peilailua trendien, skenaarioiden tai heikkojen signaalien pohjalta. Tällöin start-up -yritys voi muodostaa jäsentyneen kuvan omasta toimintaympäristöstään ja mahdollisuuksistaan menestyä tässä toimintaympäristössä. Se voi muodostaa markkinoiden dynamiikasta oman käsityksensä sekä tunnistaa keskeiset toimijat ja verkostot oman toimintansa näkökulmasta. Erityisen tärkeää aloittelevalle yritykselle on ymmärtää innovaatioiden ekosysteemiä, jonka osana yritys pyrkii olemaan liiketoiminnallaan.

On ensiksi tärkeää ymmärtää ja ennakoida paikallista innovaatioiden ekosysteemiä. Tämän jälkeen yritys voi pyrkiä analysoimaan laajempaa alueellista innovaatioiden ekosysteemiä, kansallista innovaatioiden ekosysteemiä ja lopulta kansainvälistä innovaatioiden ekosysteemiä. Nykyään monet start-up -yritykset pyrkivät olemaan jo alusta lähtien kansainvälisiä (ns. ”born global” -yrityksiä) ja siksi näille yrityksille on tärkeää analysoida nämä kaikki innovaatioiden ekosysteemit huolella jo yrityksen toiminnan alkuvaiheessa.

Kuva 1. Ennakointi start-up -yrityksessä on kolmen asian yhteensovittamista. Ennakointi, strategiset valinnat ja kompetenssien integrointi.

Strategiset valinnat

Aloittelevalle yritykselle on heti sen toiminnan alusta lähtien tärkeää osata hyödyntää sekä muodollisia että epämuodollisia yhteyksiä ja verkostoja. Kun yrityksen toiminta alkuvaiheen jälkeen alkaa muodostumaan strategisemmaksi, se voi keskittyä analysoimaan, visioimaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa. Tämän pohjalta yrityksen johto ja sen vastuulliset toimijat voivat rakentaa mielekkään strategian yritykselle. Usein tähän vaiheeseen liittyy myös liiketoimintamallin innovointi ja kehittäminen.

Kompetenssien integrointi

Kun tämä strateginen vaihe on riittävän jäsentynyt yrityksen johdolle ja sidosryhmille, start-up -yritys voi keskittyä integroimaan kompetenssejaan yrityksessä. Yleensä se tapahtuu (1) rekrytoimalla yritykselle toimiva ja vastuullinen johtaja ja johtoryhmä, (2) koordinoimalla yrityksen keskeisiä sisäisiä toimintoja, kuten laskentatoimi, rahoitus, henkilöstöresurssit ja markkinointi sekä (3) kehittämällä yrityksen tieto- ja osaamispääomaa siten, että se suojaa oman immateriaalisen pääomansa. Immateriaalisella pääomalla tarkoitetaan yleensä yrityksen tuotemerkkejä, lisenssejä, sopimuksia ja patentteja.

Ennakointi start-up -yrityksessä koostuu näistä yllä kuvastusta kolmesta osiosta (ennakointi, strategiset valinnat ja kompetenssien integrointi). Jo nämä kolme vaihetta määrätietoisesti toteuttamalla start-up -yritys voi kehittyä huomattavasti ja nopeasti sen alkuvaiheen hapuiluvaiheesta. Tässä mielessä ennakointiin ei kannata liittää liikaa mystiikkaa. Ennakointi perustuu hyvin pitkälle sekä informaation ja tiedon käsittelylle että toimijoiden hyvälle keskinäiselle kommunikaatiolle.

Organisaatiokulttuurin kehittäminen on olennainen osa ennakointiosaamisen kehittämistä. Yleensä avoimuus, kiinnostus organisaatiota laajemmista asioista ja tietty uteliaisuus edistävät ennakoivaa organisaatiokulttuuria. Start-up -yritykselle on erittäin tärkeää olla proaktiivinen uusien muodollisten ja epämuodollisten verkostojen luomisessa. Tiedot, verkostot ja kyvykkyydet (kompetenssit) luovat lisäarvoa start-up -yrityksen toiminnalle.

Aloitteleva yritys voi välttyä monilta riskeiltä ja vääriltä valinnoilta panostamalla riittävästi oman ennakointikyvykkyytensä kehittämiseen. Kun yritys on päässyt aloittamisvaiheen yli, se voi keskittyä ennakointikykyjensä kehittämiseen maailmanluokan kypsyystasolle. Ennakointiosaaminen johtaa aina parempaan strategiseen johtamiseen ja innovaatiojohtamiseen – ja menestykseen markkinoilla verrattuna tilanteeseen, jossa ennakointia ei mietitä huolella ja eikä ennakoinnin metodeja ja toimintamalleja sovelleta aloittelevassa yrityksessä.

Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto