Avainsana-arkisto: työllisyys

Onko syytä olla huolissaan?

Huomioita työpaikkojen toimialakohtaisten vajaakäyttöasteiden trendikehityksestä Suomen kansantaloudessa ja Euroopassa vuosina 2009–2017

Jari Kaivo-oja:

Tässä blogiviestissä erittelen työpaikkojen toimialakohtaisia vajaakäyttöasteita Suomessa ja Euroopassa. Toimialakohtaiset työpaikkojen vajaakäyttöasteet (Jobs Vacancy Rate, JVR) kertovat yhdestä tärkeästä näkökulmasta työmarkkinoiden yleisestä kehityksestä ja mahdollisista kohtaanto-ongelmista. Suomessa ollaan jo aika pitkään oltu huolestuneista tästä tärkeästä kysymyksestä. Esimerkiksi Aktiivisuus-mallin kehittämisessä voisi olla hyötyä työpaikkakehityksen yleiskehitystä kuvaavan JVR-mittariston systemaattisesta hyödyntämisestä.

Työpaikkojen vajaakäyttöaste lasketaan seuraavalla kaavalla:

Työpaikkojen vajaakäyttöaste (JVR) = Avoimien työpaikkojen lukumäärä / (Miehitettyjen virkojen määrä + Avoimien työpaikkojen määrä).

Tämä selkeä kaava auttaa meitä jäsentelenään työmarkkinoiden toimintaa eri toimialoilla ja myös koko kansantaloudessa. Kun työpaikkojen vajaakäyttöaste on korkea, on työmarkkinoilla paljon avoimia työpaikkoja suhteessa työvoiman kokonaiskysyntään suhteutettuna – eli suhteessa jo täytettyihin työpaikkoihin ja avoimiin työpaikkoihin toimialalla. Kun työpaikkojen vajaakäyttöaste on matala, työmarkkinoilla ko. toimialalla on vähemmän vetoa. Jos suhdeluku on taas negatiivinen, voidaan todeta, että toimialalla on heikko vetovoima suhteessa työvoimaan. Yleisesti ilmaisten: avoimia työpaikkoja on liian vähän tällaisessa tilanteessa.

Euroopassa ja EU-28-alueella oli JVR-arvo vuoden 2017 loppukvartaalilla oli 2.0. Myös Euro-alueella JVR-arvo oli 2.0. Tämä on hyvä muistaa arvioitaessa Suomen trendikehitystä Euroopassa. Suomen yleinen JVR-luku oli samana ajankohtana 1.8. Kuvassa 1 on esitetty EU-maiden koko JVR-analyysi viime vuoden 2017 lopulla. Maat kuten Ranska, Malta, Italia ja Tanska eivät raportoi omia JVR-asteitaan. Useimmat EU-maat sen kuitenkin tekevät. Alhaisimman JVR-luvun raportoi Kreikka, jonka JVR -luku on 0.1. Tämä luku on todella huono ja siis lähes nolla arvoltaan. Kreikan työmarkkinat ovatkin olleet pitkään kriisissä. Pitkän ajan JVR-luvun keskiarvo on 0.9 Kreikassa. Työttömyys syö yhteiskunnan taloutta ja vakautta Kreikassa.

Kuva 1. Työpaikkojen vajaakäyttöaste (JVR), Ajankohta 2017Q4. Lähde: Eurostat 2017.

Tšekin tasavallan eli Tšekin JVR -tunnusluku oli 4.4, joka oli tämän vertailuajankohdan korkein luku Euroopassa. Tšekissä ja Suomessa on tällä hetkellä pienin köyhyys- ja syrjäytymisriski Euroopassa. Työpaikkoja on Tšekin tasavallassa paljon tarjolla. Korkeita JVR-lukuja voimme todeta olevan Unkarissa (2.4), Belgiassa (3.4), Hollannissa (2.6), Isossa-Britanniassa (2.6) sekä Saksassa (2.8). Suomessa kannattaisi olla kiinnostunut näiden maiden työmarkkinapolitiikasta, jos mielimme saavuttaa korkeamman JVR-tasoasteen. Ehkä Saksan sijaan Suomessa kannattaisi katsoa aikaisempaa enemmän Tšekin tasavallan suuntaan, koska siellä työmarkkinat näyttävät toimivat hyvin, kun asiaa arvioidaan JVR-analyysin pohjalta.

Suomen, Viron, Ruotsin ja Euroopan Unionin JVR-trendit

Kuvassa 2 on esitetty Suomen kvartaalittainen JVR-trendikehitys vuosina 2003–2017. Voimme nähdä, että Suomen JCR-kehitys on kaikkia esitettyjä vertailukohtia (Ruotsi, Viro ja Euroopan Unionin keskiarvo) alhaisempi tässä kuviossa. Näyttäisi myös siltä, että Suomen JVR-aikasarja on suhdanneherkempi kuin vastaavat JVR-tasokäyrät Ruotsissa ja Virossa.

Työmarkkinoiden vetovoima heilahtelee Suomessa voimakkaasti ja se näyttää käyvän vuosittaisen kvartaalin lopussa aina alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Virossa. Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla pääsemme aika lailla samalle JVR-tasolle kuin Ruotsi, mutta sitten ”romahdamme”, kun asiaa arvioidaan JVR-tason ja -arvon pohjalta. Huolestuttavaa on sekin, että ”romahdamme” alle Viron JVR-arvon tason. Pidemmän päälle tämä on hyvin negatiivinen asia Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuudelle. Se voi merkitä sitäkin, että yhä useampi suomalainen duunari pakkaa tavaransa ja muuttaa Viroon tai Ruotsiin.

Kuva 2. JVR:n trendi- ja suhdannekehitys vuosina 2003–2017 Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopan Unionissa. Lähde: Eurostat 2017.

Kuvassa 3 on esitetty vielä erikseen Suomen JVR-aikasarja ja lineaarinen trendi. Se paljastaa, että vuosina 2003–2017 trendi on ollut laskeva ja lasku trendin osalta on ollut noin 0.5-yksikköä aikajaksolla. Tämä on tärkeä havainto työvoimapolitiikasta päättäville tahoille. Varmasti finanssikriisi ja sen yhteydessä harjoitettu kovan talouskurin politiikka on tämän Suomen laskevan JVR-trendin taustalla. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 1.5. Tämä on tietysti varsin huolestuttavaa. Tämä JVR-taso on sama kuin esimerkiksi Liettuassa ja Kroatiassa tällä hetkellä.

Kuva 3. Suomen JVR-aikasarjahavainnot ja lineaarinen trendi vuosina 2003–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kun arvioidaan kokonaiskehitystä Suomessa, voimme esittää tarkempia arvoja eri toimialojen osalta. Esittelen ensiksi positiiviset JVR-trendit Suomen osalta.

Positiiviset työmarkkinoiden JVR-trendit Suomessa

Voimme aluksi tarkastella sellaisia toimialoja, joiden osalta voimme havaita nousevia JVR-trendejä. Näillä aloilla työvoiman aktiivista nousevaa pitkän aikavälin kysyntää on selvästi nähtävissä.

Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö. Suomessa ihmisten terveydenhuolto ja sosiaalityö ovat yhdessä toimiala, jossa JVR-arvot ovat olleet viime vuosina kasvussa. Tämä työmarkkina näyttäisi vetävän hyvin Suomessa. Kuten kuvasta 4 voidaan nähdä, vuoden 2009 negatiivista arvoista on edetty positiivisten lukujen puolelle. Hieman huolestuttavaa on nähdä, että vuoden 2017 lopussa JVR-arvo tippui lähelle nollatasoa, vaikka ennen sitä trendikehitys oli ollut varsin positiivinen. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.7.

Kuva 4. Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009-2017, Lähde: Eurostat 2018.

Maatalous, metsätalous ja kalastus. Kuvassa 5 on esitetty maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen JVR-arvojen kehitys vuosina 2009–2017. Usein esitetään, että alkutuotanto olisi trendinomaisesti laskeva kansantalouden sektori. Tämä JVR-analyysi tuottaa meille hieman erilaisen tilanneanalyysin. Kehitys on tällä toimialalla kehittynyt myönteisesti vuoden 2009 erittäin negatiivisista JVR-arvoista kohti positiivisia arvoja. Aika ajoin JVR-arvo on kyllä käynyt negatiivisella, mutta se on noussut positiiviselle puolelle aina vuoden 2013 jälkeen. Voidaan esittää, että alkutuotannossa työmarkkinat ovat aika suhdanneherkkiä ja esimerkiksi luonnonolosuhteet voivat vaikuttaa siten, työmarkkinat eivät ole vakaat tällä toimialalla. Silti lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 1.0. Tämä on myönteinen signaali.

Kuva 5. Maatalous, metsätalous ja kalastus, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Koulutus. Kuvassa 6 on esitetty koulutusalan JVR-arvot vuosille 2009–2017. Myös tällä toimialalla työmarkkinat ovat kehittyneet vetovoimaisemmiksi viime vuosien myötä. Tällä toimialalla toinen vuosikvartaali näyttää olevan iso ongelma. Silloin JVR-arvo on usein laskenut negatiiviseksi. Ilmeisesti kuntasektorilla opettajien rekrytointi tapahtuu siten, että se tuottaa notkahduksen koulutusalan JVR-arvoon. Silti yleiskehitys on ollut kohti positiivisia arvoja. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 0.9.

Kuva 6. Koulutus, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Taide, viihde ja virkistys. Kuvassa 7 on esitetty JVR-analyysi taide-, viihde- ja virkistystoimialalla. Tällä toimialalla kehitys on ollut hitaan myönteistä, mutta JVR-arvot ovat olleet yhä aika negatiivisia aika ajoin, mutta JVR-arvot ovat aika ajoin olleet myös yllättävästi vahvan positiivisia. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.2. Tämä luova toimiala on hyvin suhdanneherkkä toimiala. Jopa yhden vuosikvartaalin sisällä voidaan nähdä sekä negatiivisia että positiivisia JVR-arvoja. Työmarkkinat ovat epävakaat ja epävarmat tällä kulttuurin ja viihteen toimialalla.

Kuva 7. Taide, viihde ja virkistys, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva. Kuvassa 8 on raportoitu julkisen sektorin perustoimintojen JVR-trendikehitys (Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva) vuosien 2009–2017 osalta. Tälläkin toimialla lineaarinen trendisuora on ylöspäin kehittyvä, vaikka aika ajoin JVR-arvo on muuttunut negatiiviseksi. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa 0.8, kun vielä vuonna 2009 lähtötaso oli alle +0.5. Kehitys on ollut tässä mielessä myönteistä. Ilmeisesti ulkoiset uhkakuvat lisänneet panostuksia tälle toimialalle. Lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa +0.6.

Kuva 8. Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Kuvassa 9 on esitetty JVR-analyysi hallinto- ja tukipalvelutoimintojen osalta. Kehitys tämän työmarkkinatrendin osalta on ollut nouseva, mutta edelleen JVR-arvot saavat pääsääntöisesti negatiivisia arvoja. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.5, kun vielä vuonna 2009 trendikehityksen lähtötaso oli noin -1.0. Aika ajoin JVR-arvo on pompahtanut arvon jopa + 0.5 tasolle, mitä voidaan pitää myönteisenä heikkona signaalina. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.5, mikä ei tietysti ole myönteinen havainto tämän trendin osalta.

Kuva 9. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kuvassa 10 on raportoitu JVR-trendikehitys majoitus- ja ravitsemustoiminnan osalta vuosina 2009–2017. Kuvasta 10 näemme, että tällä toimialalla JVR-tunnusluku on liikkunut alle nollan tasolla. Lisäksi vuosikvartaalien sisällä esiintyy erittäin voimakasta vaihtelua. Myös positiivisia JVR-lukuja on nähty aika ajoin (2. kvartaalilla vuonna 2010, JVR luku oli 1.0), mikä kertoo siitä, että tämä toimiala on kehittymässä astetta vetovoimaisemmaksi. Vuoden 2017 viimeinen havainto oli jälleen varsin korkea (+0.5) ottaen toimialan aikaisemman yleiskehityksen. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.6.

Kuva 10. Majoitus- ja ravitsemistoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Vesihuolto. Kuvassa 11 on esitetty vesihuoltoalan JVR-analyysi. Sekin on trendikehityksen osalta myönteinen, vaikkakin trendikehityksen lähtötaso oli nollan tasolla. Nyt trendisuora lähestyy +0.3 tasoa. Vesihuoltoalalla on mitä ilmeisemmin haasteena alan yleisen houkuttelevuuden lisääminen. Vaihtelut ovat JVR-tasossa yllättävän isoja. Tarkastelujaksolla 2009–2017 maksimiarvo on ollut yli +2.0, mutta sitten on nähty -2.5 JVR-tasoarvo. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.4. Vesihuoltoalan houkuttelevuus on heikompi kuin sähkö- ja energia-alan, vaikka ala on varsin tärkeä kansalaisille.

Kuva 11. Vesihuolto, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima. Kuvassa 12 on raportoitu sähkön tuotanto-, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima-alan JVR-analyysi. JVR-arvoissa on nähtävissä hienoista myönteistä kehitystä. Sitten vuoden 2009 JVR-arvojen kehitys on ollut myönteistä, vaikka vuonna 2016 tapahtui ajanjakson isoin romahdus (-7.0) ensimmäisellä kvartaalilla. Muuten tämän toimialan kehitys on ollut pääsääntöisesti varsin positiivista ja voimme havaita useita vahvoja JVR-arvoja haarukassa +1.5–2 ajanjaksolla 2009–2017. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa +0.6.

Kuva 12. Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Muut palvelutoiminnot. Muiden palvelutoimintojen JVR-analyysi on esitetty kuvassa 13. Tämä analyysi paljastaa, että tämän toimialan trendisuora asettuu negatiiviseksi (noin tasolle -0.8). Tällä toimialalla vaihtelut ovat varsin suuria ja JVR-arvot ovat heilahdelleet välillä +1.4–6.0. Isot negatiiviset arvot heikentävät toimialan yleistä houkuttelevuutta huomattavasti. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa  -0.8, mikä on huono asia alan houkuttelevuuden kannalta.

Kuva 13. Muut palvelutoiminnot, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Tukku- ja vähittäiskauppa. Kuvassa 14 on esitetty tukku- ja vähittäiskaupan JVR-analyysit. Näiden toimialojen kehitys on varsin vakaata ja hiukan nousujohteista. Lineaariset trendit asettuvat aavistuksen verran nollan alapuolelle, mikä tarkoittaa sitä, että tämä toimiala ei ole houkuttelevuuden suhteen kovinta kärkeä Suomessa.

Kuva 14. Tukku- ja vähittäiskaupan JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Negatiiviset JVR-trendit Suomessa

Tarkastelemme seuraavaksi negatiivisia JVR-trendejä toimialoittain. Jos näitä negatiivisia trendejä ei kyetä kääntämään positiiviseen suuntaa työmarkkinoilla, nämä toimialat tulevaisuudessa kriisiytyvät hitaasti – tai joissain tapauksissa nopeastikin. Näihin trendikehityksen negatiivisiin suuntiin on syytä suhtautua vakavasti. Nämä toimialat ovat ongelmallisia Aktiivisuusmallin käytännön toteuttamisen kannalta, koska näyttää siltä, että näillä toimialoilla on vähemmän vetovoimaa työntekijöiden kannalta.

Teollisuus ja rakentaminen. Kuvassa 15 on ensiksi esitetty JVR-analyysi teollisuuden ja rakentamisen osalta. Tämä trendi on selvästi laskeva ja JVR-arvo on käynyt jopa negatiivisella puolella vuosien 2015–2017 aikana. Tästä voidaan olla varsin huolestuneita, kun ajatellaan Suomen teollisuuden ja rakennusalan tulevaisuutta. Lineaarinen trendisuora lähestyy JVR-arvoa -0.2.

Kuva 15. Teollisuus ja rakentaminen, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Kuvassa 16 on raportoitu ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan JVR-analyysi Suomessa. Trendikäyrä on laskeva, mitä voidaan pitää varsin huolestuttavana, ellei peräti hälyttävänä kehityksenä. JVR-arvot ovat heilahdelleet voimakkaasti negatiivisten ja positiivisten JVR-arvojen välillä. Toistaiseksi negatiivisin JVR-arvo (-1.4) voitiin todeta vuoden 2016 kolmannella kvartaalilla. Myös vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla saavutettiin iso negatiivinen arvo (-1.2). Nämä JVR-arvoja koskevat havainnot ovat varsin huolestuttavia ja voivat johtaa pahimmassa tapauksessa osaavan tieteellis-teknisen henkilökunnan muuttoon pois Suomesta. Vuoden 2013 jälkeen lineaarisen trendikäyrän arvot siirtyivät negatiivisiksi. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla lineaarinen trendisuora lähestyy nyt JVR-arvoa -0.4, mikä ei sekään ole hyvä ennakointiuutinen.

Kuva 16. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kiinteistötoiminta. Kuvassa 17 näemme visualisoinnin kiinteistöalan JVR-analyysistä. Tällä toimialalla trendisuora lähestyy JVR-arvoa -2.0. Vuoden 2016 lopulla kehitys on kääntynyt hieman myönteisemmäksi kiinteistöalalla ja tämän jälkeen saavutettiin muutamia positiivisia JVR-arvoja.

Kuva 17. Kiinteistötoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Rahoitus – ja vakuutustoiminta. Kuvassa 18 on esitetty JVR-analyysi rahoitus- ja vakuutustoimialan osalta. Tällä toimialalla kehitys on ollut vaihtelevaa ja välillä on nähtävissä positiivisia piikkejä, mutta välillä on myös nähty negatiivisia piikkejä. Trendikäyrä on aika vakaa ja se on asettunut JVR-arvon +0.5 -tasolle lähestyen arvoa +0.4.

Kuva 18. Rahoitus – ja vakuutustoiminta, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Informaatio ja kommunikaatio. Kuvassa 19 on esitetty informaatio- ja kommunikaatioalan JVR-analyysi. Yllättävää on havaita, että tällä yleensä muodikkaaksi koetulla toimialalla kehitys ei Suomessa ole ollut erityisen positiivista, vaan lineaarinen trendikäyrä on pääosin negatiivisella JVR-arvojen tasolla. Kehitys on ollut aika epävakaista ja kovin monia positiivisia JVR-arvoja ei ole kyetty tällä toimialalla Suomessa saavuttamaan. Positiiviset arvot ovat olleet JVR-tasolla +0.5. Lineaarinen trendikäyrä on saavuttamassa JVR-tason -0.9, mikä on yllättävän huono taso.

Kuva 19. Informaatio ja kommunikaatio, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Rakentaminen. Kuvassa 20 on esitetty erikseen rakentamisen toimialan JVR-analyysi. Selvästi negatiivinen trendi on havaittavissa ja negatiivinen lineaarinen trendikäyrä on lähestymässä JVR-arvoa -0.2. Rakennusala on varsin suhdanneherkkä toimiala. Rakennusalalla JVR-arvot saavuttavat yleensä varsin korkeita arvoja vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Vuoden 2014 jälkeen nämä vuoden alun kvartaaliarvot ovat olleet laskussa, mikä on ainakin alan työntekijöille huono uutinen. Toimialan lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa -0.2.

Kuva 20. Rakentaminen, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Kuljetus ja varastointi. Kuljetus- ja varastointitoimialan JVR-analyysi on raportoitu kuvassa 21. Tämän toimialan JVR-analyysi kertoo negatiivisesta trendistä. Lineaarinen trendikäyrä on ohittanut tason nolla eli toimialan vetovoimaisuus ei ole kehittymässä kovin myönteisesti. Vuodet 2015–2017 ovat olleet varsin ongelmallisia kuljetus- ja varastointitoimialalle. Trendikäyrä on laskeva kuten kuva 21 kertoo. Toimialan lineaarinen trendisuora lähestyy arvoa -0.1.

Kuva 21. Kuljetus ja varastointi, JVR-analyysi, Suomi vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Liiketoiminta-ala. Kuvassa 22 on liiketoiminta-alan JVR-analyysi. Trendi on tälläkin toimialalla negatiivinen ja lineaarinen trendikäyrä on asettautumassa tasolle -0.3, mikä ei ole erityisen mairitteleva tulos toimialan kannalta.

Kuva 22. Liiketoiminta-ala, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017.

Muut palvelutoiminnot. Kuvassa 23 on raportoitu vielä kehitys muiden palvelutoimintojen osalta. Tällä toimialalla on vaikea todeta, onko toimialan trendi selvästi positiivinen tai negatiivinen. Trendi on lähinnä vakaa, eikä muutokset JVR-arvoissa ole selvästi nousujohteisia tai laskujohteisia. Trendi on kuitenkin pääsääntöisesti negatiivinen työntekijöiden kannalta, koska lineaarinen trendikäyrä on ”asettunut” -0.8 JVR-arvon tasolle.

Kuva 23. Muut palvelutoiminnot, JVR-analyysi, Suomi, vuodet 2009–2017. Lähde: Eurostat 2018.

Yhteenveto JVR-trendikehityksestä

Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto JVR-trendikehityksestä. Yleisenä kommenttina voimme todeta, että trendien kehitys eri toimialoilla on sekä nousevaa että laskevaa. Myös JVR-tasot vaihtelevat aika lailla toimialoittain. Aika useiden toimialojen kehitys vaikuttaisi olevan huomattavasti erilainen kuin usein medioissa ja julkisuudessa asia yleensä esitetään. Eittämättä eri toimialoilla, joilla trendikehitys on negatiivinen, on monia syitä pohtia oman toimialansa houkuttelevuutta aikaisempaa kriittisemmin. Negatiivinen trendi indeksoi tulossa olevaa kriisiä- enemmin tai myöhemmin. Toisaalta positiivisen kehityksen toimialoilla on syytä pohtia, miten myönteinen kehitys voidaan turvata.

Voimme myös todeta, että JVR-arvojen vaihtelu voi jopa yhden vuoden sisällä ja kvartaaleittain olla todella merkittävää. Tämä volatiliteetti-ilmiö voi olla vaikea asia erityisesti työntekijöille, koska työmarkkinoiden veto eri toimialoilla vaihtelee liiallisesti jopa yhdellä suhdanneaikajänteellä ja työntekijöillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia odotella seuraavaa nousuvaihetta työmarkkinoilla näillä työmarkkinoilla. Tämä voi osaltaan tuottaa kohtaanto-ongelmia työn kysynnän ja tarjonnan välillä eri toimialoilla.

Toisaalta tunnistimme tässä katsauksessa toimialoja, joilla kehitys on suhteellisen vakaata ja jopa ennustettavaa. Tällaisia positiivisen trendinäkymän ja aika vakaan kehityksen toimialoja olivat tässä tarkastelussa mm. sote-ala ja koulutusala. Vakaa, mutta ei kovin nouseva kehitys oli nähtävissä tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Yllättävän heikko JVR -trendikehitys oli nähtävissä tässä kokonaisarviossa kiinteistöalalla, informaatio- ja kommunikaatioalalla, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla, hallintoalalla sekä kuljetus- ja varastointialalla.

Taulukkoon olen koonnut vielä yhteenvedon toimialakohtaisista JVR-arvojen trendikehityksestä Suomessa. Voimme päättää tämän työmarkkinoiden katsauksen tähän toimialoittaisten trendikehitysten vertailutaulukkoon.

Taulukko 1. Yhteenveto toimialakohtaisesta JVR-trendikehityksestä Suomessa.

Toimiala Trendin kehitys Lineaarinen trendi asettumassa JVT-tasolle
Maatalous, metsätalous ja kalastus Nouseva +1.0
Liiketoiminta-ala Laskeva -0.3
Teollisuus ja rakentaminen Laskeva -0.2
Sähkön tuotanto, kaasu-, höyry- ja tuuletusvoima Nouseva +0.6
Vesihuolto Nouseva +0.4
Rakentaminen Laskeva -0.2
Liiketoiminta Laskeva -0.3
Tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemistoiminta Nouseva -0.2
Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Nouseva 0
Kuljetus ja varastointi Laskeva -0.1
Majoitus- ja ravitsemistoiminta Nouseva -0.6
Informaatio ja kommunikaatio Laskeva -0.9
Rahoitus – ja vakuutustoiminta Laskeva +0.4
Kiinteistötoiminta Laskeva -2.0
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Laskeva -0.4
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Nouseva -0.5
Julkinen hallinto ja puolustus; pakollinen sosiaaliturva Nouseva +0.6
Koulutus Nouseva +0.8
Ihmisen terveydenhuolto ja sosiaalityö Nouseva +0.7
Taide, viihde ja virkistys Nouseva -0.2
Muut palvelutoiminnot Vakaa -0.8

Voisimme varmasti pohdiskella paljon enemmänkin sitä, ovatko nämä trendit johtamassa Suomea aikaisempaan parempaan hyvinvointiin ja menestykseen tulevaisuudessa? Yksityiskohtainen vastaaminen tähän kysymykseen vaatisi vielä lisäanalyysejä, mutta voimme tämän trendianalyysin pohjalta nähdä sen, että joidenkin toimialojen tuleva työmarkkinakehitys on varsin isojen haasteiden edessä. Suomalainen työelämä vaati uudelleen arviointia lähes kaikilla toimialoilla.

Vuonna 1998 kirjoitin Futura-lehteen artikkelin ”Tietoyhteiskuntakehityksen tuottama murros ja työn tulevaisuus”. Siinä peräsin politiikantekijöiltä laajempaa makrotaloudellista suunnitteluotetta yhteiskuntapolitiikkaan. Se, mitä nyt näemme näissä uusissa trendikehitysanalyyseissä, kertoo edelleen varsin samanlaisesta työvoimapoliittisesta ongelmakentästä, jota myös Pertti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila käsittelivät teoksissa ”Kansantalous 2021” ja ”Kansantalous 2028”. Murroksen hallintaan tarvittaisiin jälleen kerran nyt uusia työvoimapolitiikan työkaluja ja toimenpiteitä. Päivitetty pääosin tosiasioihin perustuva työelämän uusi skenaarioanalyysi ja sen mukainen strategia-ajattelu olisi tarpeen.

Mihinkään tyytyväisyyden tunteeseen emme voi tuudittautua tässä tilanteessa Suomessa. Kuten vuoden 2014 SITRA-raportti tiivisti asian: ”Vakaa työ murenee”. Miten päättäjämme tähän vakaan työn murenemiseen nyt suhtautuvat? Mitä he tekevät? Mitä itse kukin meistä tekee?

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Aineistolähde:

Eurostat (2018) Job vacancy statistics by NACE Rev. 2 activity – quarterly data (from 2001 onwards) [jvs_q_nace2]. Last update 16.03.18, Job vacancies and occupied posts measure number of posts. The job vacancy rate (JVR) measures the proportion of total posts that are vacant, according to the definition of job vacancy above, expressed as a percentage as follows: Extracted on 17.03.18. JVR = number of job vacancies / (number of occupied posts + number of job vacancies). Source of data Eurostat. The quarter-on-quarter and year-on-year changes are expressed in percentage points. NACE_R2. All NACE activities (except activities of households as employers and as own use producers; activities of extra-territorial organisations and bodies). SIZECLAS. Total. INDIC_EM Job vacancy rate.

Heinilä, Tiina (2014) Vakaa työ murenee. Mistä aineksista rakentuisi positiivinen visio tulevaisuuden työstä? SITRA, Verkkosivut: https://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-trendit-vakaa-tyo-murenee/

Kaivo-oja, Jari (1998) Tietoyhteiskuntakehityksen tuottama murros ja työn tulevaisuus. Futura 1/1998, s. 42–56. Verkkosivut:  http://elektra.helsinki.fi/se/f/0785-5494/17/1/tietkaiv.pdf

SITRA (2017) Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta, Tekijät: Julia Jousilahti, Johannes Koponen, Minea Koskinen, Juha Leppänen, Risto Lätti, Roope Mokka, Aleksi Neuvonen, Johannes Nuutinen ja Henrik Suikkanen. Verkkosivut. https://www.sitra.fi/julkaisut/tyo-2040/

Vartia, Pentti & Ylä-Anttila, Pekka (1996) Kansantalous 2021. ETLA. SITRA. Helsinki.

Vartia, Pentti & Ylä-Anttila, Pekka (2005) Kansantalous 2028. ETLA. Taloustieto Oy. Julkaisu B204. Helsinki.

 

Kuvituskuva: Pixabay

Onko Suomen aika painaa hälytysnappulaa Brysselissä?

Jari Kaivo-oja:

Huomioita työttömyysasteen kehityksestä Pohjoismaissa ja Saksassa vuosina 2006–2017

 ”Jostakin syystä Suomen talouspolitiikassa on ruvettu puhumaan työllisyydestä työttömyyden sijaan. Ennen vanhaan pyrittiin esimerkiksi alle seitsemän prosentin työttömyyteen, nyt pyritäänkin 72 prosentin työllisyyteen. Näin tehdään siitä huolimatta tai siksi, että 72 prosentin työllisyys jättää tilaa jopa 28 prosentin työttömyydelle.”
Jukka Ukkola, Suomen Kuvalehti, 18/2017, s. 66.

Työllisyysaste määritellään yleensä työllisten prosenttiosuudeksi saman ikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan taas 15–64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15–74 -vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. On syytä olla tarkkana, kun puhutaan työttömyydestä. Jopa 28 prosentin työttömyys voidaan ymmärtää eri tavalla – eri määritelmien pohjalta.

Tässä blogiviestissä tarkastelen työttömyysasteen trendejä Pohjoismaissa ja Saksassa vuosina 2006–2017. Työttömyys on eräs haasteellisimmista talouspolitiikan alueista Euroopassa. Tämän blogiviestin tavoitteena on arvioida työllisyyspolitiikan kehitystrendejä Pohjoismaissa ja Saksassa. Käytän Saksaa tässä yhteydessä verrokkimaana muille Pohjoismaille. Saksa on usein nähty Euroopan mallimaana talouspolitiikassa. Tästä tarkasti määritellystä näkökulmasta teen arvioni tässä yhteydessä. Alleviivaan yleistä käsitystä työttömyysasteesta indikaattorina makrotaloudellisesta tehottomuudesta. Työpanosten vajaakäyttö ei kerro hyvää kansantalouden toimintakyvystä.

Kuvaan 1 olen laatinut yleiskuvan työttömyysasteen kehityksestä kuukausiaineiston pohjalta Pohjoismaissa ja Saksassa vuosina 2006–2017.

tyottomyys-jko-1

Kuva 1. Kuukausittainen työttömyys Pohjoismaissa ja Saksassa vuosina 2006–2017.

Kun arvioimme yleistä trendikehitystä Pohjoismaiden osalta kuvassa 1, voimme havaita seuraavia asioita:

  • Norja on onnistunut hoitamaan työttömyysasteensa alhaisimmaksi pohjoismaista. Työttömyysaste on ollut alle 4 prosenttia melkein koko tarkasteluajanjakson aikana. Vuosina 2015–2017 työttömyysaste on noussut hiukan yli 4 prosentin.
  • Sekä Islanti että Tanska ovat kasvattaneet työttömyysastettaan vuoden 2009 jälkeen. Tanskassa työttömyysaste on saatu pysähtymään 6 prosentin tasolle ja vuoden 2013 jälkeen se on laskenut noin 4 prosentin tasolle. Islanti on onnistunut laskemaan vuoden 2011 jälkeen työttömyysastetta alle 4 prosentin.
  • Suomessa työttömyysastetta onnistuttiin laskemaan 8 prosentin tasolta noin 6 prosentin tasolle vuosina 2006–2009, mutta tämän jälkeen työttömyysaste kohosi 9 prosentin tasolle vuonna 2010. Tämän jälkeen työttömyyttä saatiin laskettu hieman 7 prosentin tasolle vuonna 2012. Tämän myönteisen kehityspisteen jälkeen työttömyysaste lähti kohoamaan ja se saavutti ennätystason (9,8 %) vuoden 2016 alussa. Vuoden 2013 jälkeen Suomen työttömyysaste on koko tämän ajan ollut Pohjoismaiden korkein.
  • Suomen ja Ruotsin työttömyysasteen kehitys on ollut varsin yhteneväinen vuosina 2006–2013. Vuoden 2013 jälkeen Ruotsissa onnistuttiin painamaan työttömyysaste alas – noin 6,8 prosentin tasolle vuonna 2017.
  • Saksassa työttömyysaste oli vuoden 2007 alussa 9 prosentin tasolla. Tämän ennätystason jälkeen Saksassa työttömyysasteen trendi on ollut tasaisessa laskussa. Vuoden 2017 alussa se oli saatu laskemaan peräti 3,94 prosentin tasolle. Ainoa Pohjoismaa, joka on onnistunut viime vuosina paremmin työttömyyspolitiikassa, on ollut Islanti, jonka viimeisin työttömyysastehavainto oli vuoden 2017 alussa 3,3 prosenttia.

Mitä siis voimme todeta yleisten työttömyystrendien osalta Pohjoismaiden osalta? Jos Suomessa haluttaisiin ottaa työllisyyspolitiikassa mallia onnistuneimmista Pohjoismaista, mallia tulisi ottaa lähinnä Islannista ja Norjasta, jotka ovat viime vuosina onnistuneet parhaiten työllisyyspolitiikassa, jos kehitystä arvioidaan työttömyysteen pohjalta. Ruotsi ja Suomi ovat olleet yllättävän saman tyyppisiä maita työttömyyskehityksen osalta aina vuoteen 2013 asti. Tämän vuoden jälkeen Ruotsi onnistui laskemaan työttömyysastetta Suomea huomattavasti paremmin. Suomen viimeisin havainto (M2) oli 8,6 prosenttia. Se on heikon työvoimapolitiikan suoritus tässä vertailevassa työttömyysastetta koskevassa maatarkastelussa.

Kuvassa 2 olen esittänyt prosenttiyksikkökohtaisen vertailun Pohjoismaiden ja Saksan välillä. Se kertoo eri Pohjoismaiden eroista Euroopan ”mallimaahan”, Saksaan verrattuna.

tyottomyys-jko-2

Kuva 2. Pohjoismaiden ero Saksan työttömyysasteeseen verrattuna.

Tämä kuva vahvistaa edellä esitettyä arvioita siitä, että Norja ja Islanti ovat onnistuneet työllisyyspolitiikassa varsin hyvin, mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole olleet kovin onnistuneita työttömyyspolitiikassaan, kun sitä arvioidaan työttömyysasteen pohjalta. Vuoden 2009 jälkeen prosenttiero suhteessa Saksaan on ollut negatiivinen. Viime vuosina Suomen työllisyyspolitiikka on ollut heikointa Pohjoismaissa ja ero Saksaan nähden ollut vain edelleen kasvanut. Viimeisen havaintopisteen jälkeen, M2-2017, prosenttiero oli -4,7 %. Ruotsi sen sijaan on pystynyt astetta parempaan tulokseen työttömyysasteen osalta. Viimeisen havainnon, M2-2017, prosenttiero oli -2,9 %.

Kun katsomme huolellisesti kuvaa 2, havaitsemme, että kaikkien pohjaismaiden osalta työttömyystason prosenttiero suhteessa Saksaan on ollut laskeva – paitsi kaikissa Pohjoismaissa paitsi Islannissa. Laskun prosenttierotuksessa voidaan katsoa alkaneen finanssikriisistä vuoden 2007 aikana. Kun muistamme sen, että Islanti ei ole varsinaisesti Euroopan unionin jäsenmaa, tämä havainto herättää varmasti kriittisiä kysymyksiä siitä, miten Pohjoismaat voivat jatkossa hoitaa menestyksellisesti työllisyyttään Euroopan unionin jäsenmaina, kun prosenttiero työttömyysasteissa suhteessa Saksaan on koko ajan muuttunut huonommaksi ja huonommaksi.

Ainoa Pohjoismaa, joka oikeasti on onnistunut tässä kansalaisille tärkeässä asiassa, on Islanti. Islannissa koettiin talouden romahdus vuonna 2008, mutta pieni arktinen maa on onnistunut yllättävän hyvin elvyttämään talouttaan ja saamaan työllisyysasiat kuntoon. Elokuussa 2013 Islanti veti EU-jäsenyysneuvottelijansa pois Brysselistä ja näillä näkymin se pysyy EU:n ulkopuolella. Tämä on merkityksellinen poliittinen signaali kaikille Pohjoismaille.

Sekä Suomen että Ruotsin työttömyysasteen ja Saksan työttömyysasteen ero on kuvattu tarkemmin kuvassa 3. Näemme kuvasta 3 sen, että Suomen ja Saksan työttömyysprosenttien ero on ollut negatiivinen trendi jo aika pitkään. Se on ollut samansuuntainen myös Ruotsilla, mutta kuten kuva 3 osoittaa, Ruotsi on kuitenkin jo oikaissut oman negatiivisen trendikäyränsä vuonna 2009, mutta Suomen kohdalla mitään selkeää oikaisua ei vieläkään ole tapahtunut. Olisi varmasti toivottavaa, että tämä pitkään jatkunut trendi saataisiin katkaistua.

Voimme Suomessa aiheellisesti nyt kysyä sitä, miten tämä negatiivinen trendi lopulta saadaan oikaistua tai saada se kääntymään positiiviseksi trendiksi? Mitä ratkaisuja ja proaktiivisia toimenpiteitä Suomella on käytössään? Kuinka pitkään Suomen hallitus voi odotella tämän varsin negatiivisen trendikehityksen jatkumista? Onko Suomen etujen mukaista alkaa painaa hälytysnappulaa Brysselissä? Euroopan Unionin talouspolitiikan tavoitteina on ”kasvu, työpaikat & investoinnit” eli työllisyys on yksi EU:n talouspolitiikan pilareista. Uusien työpaikkojen luominen on ehkä heikoimmin onnistuneista kolmesta politiikkalohkoista Euroopan talousalueella (ks. esim. Kaivo-oja, Haukioja & Karppinen 2017). Suomen kansallisessa intressissä olisi nostaa työllisyyspolitiikka Euroopan unionin talouspolitiikan keskiöön.

tyottomyys-jko-3

Kuva 3. Työttömyyden prosenttiasteiden ero Ruotsin ja Suomen osalta Saksan työttömyysasteeseen verrattuna, vuodet 2006–2017.

Tässä blogiviestissäni voi ehkä käydä ilmi ainakin osaksi se, mihin toimittaja Jukka Ukkola kiinnitti ansiokkaasti huomiota perjantaina 5.5.2017 Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kolumnissaan ”Prosenttipolitiikkaa”.

Osa käytännön ennakointitoimintaa on tärkeiden trendien analyysi ja taustoittaminen. Kansantaloudessa työttömyysprosentti on eittämättä yksi tärkeistä seurattavista muuttujista.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, HTT, YTM
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Lähteet:

Kaivo-oja, Jari – Haukioja, Teemu & Karppinen, Ari (2017) Twenty years of “growth, jobs and investments” strategy in the European union – Macroeconomic developments after the Maastricht Treaty. Artikkelikäsikirjoitus 5.5.2017. Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Ukkola, Jukka (2017) Prosenttipolitiikkaa. Suomen Kuvalehti, 18/2017, s. 66.

World Bank (2017) Monthly unemployment rate statistics. World Bank Database, 5.5.2017.

Kuva: The Breadline by Sculptor Georg Segal, Franklin Delano Roosevelt Memorial (pixabay.com)