Jari Kaivo-oja:
Maailmanpankin Ease of Doing Business -trendianalyysi vuosilta 2004–2018 Itämeren alueella
Tässä blogiviestissä tarkastelen Maailmanpankin (2018) julkaiseman Ease of Doing Business -indeksin pohjalta liiketoimintaympäristöjen kehittymistä Itämeren maissa. Tarkastelu kattaa Pohjoismaat, Baltian maat, Puolan ja Saksan.
Ease of Doing Business- kuvaa liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta eri maissa ja eri alueilla. Nykyään tämä indeksi on laskettu 130 kansantaloudelle maailmassa. Eri maat pyrkivät yleensä kehittämään omaa liiketoimintaympäristöään mahdollisimman houkuttelevaksi ja kiinnostavaksi yrityksille. Ease of Doing Business on professori Simeon Djankovin Maailmanpankki-ryhmässä kehittelemä indeksi, joka kuvaa liiketoimintaympäristön laatua suhteessa yrittäjien keskeisiin tarpeisiin. Akateeminen tutkimus tämän indeksin kehittelyn yhteydessä tehtiin yhdessä Harvardin yliopiston professoreiden Oliver Hartin ja Andrei Shleiferin toimesta. Kuten hyvin Suomessa tiedämme, professori Oliver Hart vastaanotti Nobel-palkinnon yhdessä Bengt Holmströmin kanssa vuonna 2017. Harvardin professori Andrei Shleifer on taas maailman eniten siteerattu taloustieteilijä maailmassa. Hänen h-indeksinsä on 136 ja hänen i-10-indeksi on 272 eli kukaan muu ekonomisti ei ole saavuttanut vastaavan tasoista viittausten määrää. Häntä oli siteerattu huhtikuun 2018 alussa 261 229 kertaa. Häntä siteerataan nykyisin yleensä yli 19 000 kertaa vuodessa. Meillä on siis varsin hyviä syitä nojautua heidän työnsä tuloksiin myös tulevaisuudentutkimuksen alalla, kun teemme trendianalyysejä talouskehityksen perustekijöistä maailmantaloudessa.
Korkeammat Ease of Do Business -indeksin ranking-arvot osoittavat parempia, yleensä yksinkertaisempia säännöksiä yrityksille ja voimakkaampia suojaoikeuksia yrittäjille. Jo Nobel-palkinnon saada, edesmennyt Douglas North, 1981, 1992, ks. Ménard & Shirley 2011) toi esille lukuisissa tutkimuksissaan sen, että institutionaalisilla säädöksillä on oma merkityksensä talouskehitykselle. Samoja asioita ovat korostanee sopimusteoreettisestä näkökulmasta myös professorit Oliver Hart ja Bengt Holmström. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi viimeisimpien tilastoanalyysiin pohjautuvien tutkimusarvioiden mukaan yritysten laadukas toimintasääntely johtaa alempaan kansalaisten köyhyystasoon kansantaloudessa. Tätäkin asiaa voidaan arvioida tilastollisten tunnuslukujen perusteella. Ei ole siis täysin yhdentekevää, miten EDB-indeksit kehittyvät maailmantaloudessa.
EDB-indeksin laskennassa otetaan huomioon seuraavat asiakokonaisuudet (10 eri asiakohtaa):
- Yrityksen aloittaminen: Menettelyt, aika, kustannukset ja vähimmäispääoma uuden yrityksen avaamiseksi
- Rakennuslupien käsittely: Varastotilojen rakentaminen, aika ja kustannukset
- Sähköenergian saanti: Menettelyt, aika ja kustannukset, jotka yritykseltä edellytetään saadakseen pysyvän sähköyhteyden äskettäin rakennetulle varastolle
- Kiinteistön rekisteröinti: Kiinteistöjen rekisteröintiä koskevat menettelyt, aika ja kustannukset
- Lainoitus: Laillisten oikeuksien indeksi, luottotietoindeksin kattavuus
- Vähemmistöosakkaiden ja sijoittajien suojaaminen: vastuiden laajuus, ohjaajavastuun laajuus ja osakkeenomistajien oikeudet
- Verojen maksaminen: Maksettujen verojen määrä, tuntirahat, jotka on käytetty valmistellessaan veroilmoituksia ja kokonaisvero, joka maksetaan osuutena bruttovoitosta
- Kauppa rajojen yli: Tarvittavien asiakirjojen määrä, viennin ja tuonnin kustannukset ja tarvittava aika
- Sopimusten täytäntöönpano: Velkasopimuksen täytäntöönpanoa koskevat menettelyt, aika ja kustannukset
- Maksukyvyttömyystilanteet: Aika, kustannukset ja takaisinperintäaste (%) konkurssimenettelyssä.
Liiketoimintatutkimuksen alalla EDB-indeksi on eräs keskeinen työkalu arvioida liiketoiminnan aloittamisen helppoutta maailmassa. Sitä on käytetty referoiduissa tutkimuksissa yli 3000 kertaa. Voidaan todeta, että juuri tämä indeksi on hyödyllinen työkalu arvioitaessa sitä, miten houkutteleva kunkin maan liiketoimintaympäristö todellisuudessa on. Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että EDB-indeksin korkeampi taso ja näin sen laskennassa taustalla olevat lukuisat eri muuttujat yhdessä parantavat ja edistävät talouskasvua kansantaloudessa. Tässä on hyvä syy seurata EDB-indeksin kehitystä.
Tässä blogissa on tarkastelussa indeksien arvot vuosilta 2004–2018. Tämä Maailmanpankin perusaineisto tarjoaa mahdollisuuden vertailla Itämeren alueen liiketoimintaympäristöjen viime aikaista kehitystä.
Tämän esityksen liitteessä olen raportoinut kaikille tarkastelluille Itämeren maille EDB-indeksin ja BKT-indeksin (nykyhinnoin) kehityksen vuosina 2004–2017 (ks. Kuvat 7.1–7.10). Tästä blogiliitteestä voimme nähdä sen, että BKT:n kehitys ja EDB-indeksin kehitys on pääsääntöisesti positiivisesti korreloitunutta keskenään Itämeren eri maissa. Ainoan poikkeuksen muodosti tässä perusdata-analyyssä Islanti, mutta poistamalla Islannin syvien lamavuosien tilastohavainnot olisi näiden muuttujien suhde myös positiivisesti korreloitunut Islannissa. Tietyllä tavalla nämä korrelaatiot antavat hyvän syyn kiinnittää huomiota EDB-pohjaiseen liiketoimintaympäristön kehittämiseen.
Tässä blogiviestissä arvioin yleisesti sitä, miten houkuttelevaksi eri maat ovat kehittäneet omaa liiketoimintaympäristöään. Ease of Doing Business -indikaattori on varsin monipuoliseen tietoon pohjautuva indeksi. Kuvassa 1 on esitetty EDB-indeksin kehitys Suomen osalta vuosina 2004–2018.
Kuva 1. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Suomessa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).
Kuva 1 kertoo siitä, että Suomessa on onnistuttu parantamaan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta erityisesti vuosina 2004–2006 ja myös vuosina 2007–2008. Vuoden 2008 jälkeen kehitys on ollut vakaata ja EDB-indeksi arvo on ollut noin 93.
Kuvassa 2 on kuvattu kaikkien Pohjoismaiden Ease of Doing Business- indeksin kehitys vuosina 2004–2018. Yleinen havainto on tämän kuvan perusteella se, että kaikki Pohjoismaat ovat kyenneet parantamaan liiketoimintaympäristönsä houkuttelevuutta vuosina 2004–2018. Edellytykset talouskasvulle ovat siis kohentuneet yleisesti arvioiden.
Kuva 2. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Pohjoismaissa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).
Islannissa EDB-indeksin arvo on jäänyt alhaisimmalle tasolle, kun taas Ruotsi ja Norja ovat onnistuneet parhaiten kehittämään omien liiketoimintaympäristöjen houkuttelevuutta. Tällä hetkellä Ruotsi on kärkimaa liiketoimintaympäristön houkuttelevuudessa, kun asiaa arvioidaan EDB-indeksin pohjalta. Suomen on sijalla kolme. Olemme Suomessa polkeneet aika lailla paikalla tämän indeksikehityksen osalta vuodesta 2008 lähtien. Olemme silti Pohjoismaissa hiukan houkuttelevampi ja vetovoimaisempi liiketoimintaympäristö kuin Tanska tai Islanti.
Kuvassa 3 on raportoitu EDB-indeksien kehitys Baltian maissa. Kuva 3 kertoo selvästi sen, että toimintaympäristön kehitys Baltian maissa on aika lailla samalla tasolla jokaisessa Baltian maissa ja maiden väliset erot ovat todella pieniä. EDB- indeksillä arvioituna maiden järjestys on: Viro, Latvia ja Liettua. Suhteellisesti arvioituna eniten maan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta on kyennyt parantamaan Liettua.
Kuva 3. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Baltian maissa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).
Virossa EDB-indeksin arvo on hieman yli 95, Liettuassa se on hieman yli 94 ja Latviassa se on hieman yli 93. EDB-indeksillä arvioituna Viron ja Liettuan liiketoimintaympäristö on asteen verran vetovoimaisempi kuin Suomen liiketoimintaympäristö.
Kuvassa 4 on raportoitu Saksan ja Puolan EDB-indeksikehitys vuosina 2004–2018. Kuva kertoo siitä, että Puolassa on kyetty kohentamaan liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta paljon siitä, mitä se oli vuonna 2004. Hyppäys kehityksessä tapahtui vuosina 2009–2010. Puolan EDB-indeksi on nyt jotakuinkin samalla tasolla kuin Saksassa.
Kuva 4. Ease of Doing Business- indeksin kehitys Saksassa ja Puolassa vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).
Kuvassa 5 olen laskenut kaikkien tässä tarkastelussa mukana olleiden maiden EDB-indeksien varianssi. Varianssi on koko tarkasteluajanjakson aikana pienentynyt eli keskinäiset erot Itämeren maiden EDB-indeksin arvossa ovat vähentyneet. Tämä selvä tulos kertoo siitä, että maiden keskinäinen kilpailu liiketoimintaympäristöjen välillä Itämeren alueella on koventunut ja maiden aikaisemmat erot liiketoimintaympäristöjen välillä ovat kaventuneet.
Kuva 5. Ease of Doing Business- indeksien maakohtaisen varianssin kehitys vuosina 2004–2018. (Maailmanpankki 2018).
Voimme todeta, että Itämeren alueen maiden osalta kilpailu liiketoimintaympäristön laadun kehittämisen osalta on kiristynyt. Erot liiketoimintaympäristön laadun osalta Itämeren maissa eivät ole enää niin isoja kuin ne olivat vielä vuonna 2004. Silloin Baltian maat olivat vielä selvästi jäljessä Pohjoismaita liiketoimintaympäristön laadun osalta. Tämä on hyvä tiedostaa Suomessakin. Nyt tilanne on tyystin erilainen.
Kuten kuva 5 osoittaa meille, iso muutos toimintaympäristössä tapahtui vuosina 2009–2010. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut maiden välisten erojen osalta vain vähän. Merkittävin muutos on tapahtunut Puolan liiketoimintaympäristön houkuttelevuudessa, jossa tänään liiketoimintaympäristön houkuttelevuus on jotakuinkin samalla tasolla kuin Saksassa. Muutos vuodesta 2004 on ollut varsin huomattava. Baltian maissa liiketoimintaympäristön houkuttelevuus on tänään huomattavasti paremmalla tasolla kuin Puolassa tai Saksassa, kun sitä arvioidaan EDB-indeksin pohjalta. Pohjoismaissa houkuttelevin liiketoimintaympäristö on tällä hetkellä Ruotsissa.
Ilman uusia kehittämistoimenpiteitä Suomen liiketoimintaympäristön houkuttelevuus voi olla pian heikompi kuin missään Baltian maassa. Nyt Viro ja Latvia ovat jo ohittaneet Suomen, kun asiaa arvioidaan EDB-indeksikehityksen pohjalta. Liettuan viimeisin laskettu EDB-arvo oli 93.05 kun Suomessa se oli 93.15. Ero on siis vain hiuksen hieno Suomen hyväksi.
On selvää, että EDB-indeksin arvon vähäinenkin parantaminen on nykytilanteessa erittäin haasteellista. Suomen kohdalla liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta voidaan varmasti parantaa arvioimalla systemaattisesti tapahtunutta kehitystä muissa maissa ja pohtimalla mahdollisuuksia parantaa houkuttelevuutta eri vaihtoehtoisissa tarkasteluissa. Voimme myös imitoida meitä parempia maita, kuten Uusi-Seelanti, Hong Kong, Etelä-Korea, Singapore, Iso-Britannia tai Yhdysvallat – tai ehkä kenties keksiä entistä parempia uusia yrittäjyyspalveluita. Viimeisimmässä EDB-arvioinnissa Suomi oli sijalla 13. Ennen Suomea on tällä hetkellä 12 maata. Jokaiselta näistä meitä edellä olevista maista voimme aina oppia jotakin uuttakin. Suomessa kannattaisi varmasti tarkastella kärkisijalla olevan Uuden-Seelannin EDB-toimintamalleja tarkemmin (ks. Kuva 6). Vuosina 2008–2009 Uudessa Seelannissa tehtiin jotain sellaista, mitä Suomessa kannattaisi analysoida hyvin huolellisesti. Vielä vuonna 2008 Suomi oli aika lähellä Uuden-Seelannin EDB-tilaa.
Kuva 6. Suomi vs. Uusi-Seelanti, Easy of Doing Business, vuodet 2004–2018 (Maailmanpankki 2018)
Kuten tästä blogiviestistä käy ilmi, EDB-indeksi perustuu kymmeneen eri asiakokonaisuuteen. Mahdolliset parannukset olisi hyvä suunnata huolellisen strategisen kustannus-hyöty -punninnan jälkeen valikoidusti näihin kymmeneen eri asiakokonaisuuteen. Kuten tiedämme, asiat ovat usein sellaisia, miltä ne ulkopuolisille näyttävät. Näin ne ovat etenkin sellaisissa datapohjaisissa trendianalyyseissä, jotka perustuvat taloustieteelliseen perustutkimukseen.
Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, HTT, YTM, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Tätä tutkimustyötä ovat tukeneet Suomen strategisen tutkimuksen neuvosto [avustusnumero 313395]. Teksti liittyy Valmistus 4.0 -hankkeen alustaviin ennakointi- ja tausta-analyyseihin.
Taustalähteitä:
Djankov, Simeon (2009) The Regulation of Entry: A Survey. The World Bank Research Observer, Vol. 24(2), s. 183–203.
Djankov, Simeon (2016) The Doing Business Project: How It Started: Correspondence. Journal of Economic Perspectives, 30(1), s. 247–48.
Djankov, Simeon, La Porta, Rafael, Lopez-De-Silanes, Florencio, Shleifer, Andrei (2002) The Regulation of Entry, The Quarterly Journal of Economics, Vol. CXVII, Issue I, s. 1–36.
Djankov, Simeon, Dorina Georgieva, Dorina & Ramalho, Rita (2017) Business Regulations and Poverty.
Dollar, David, Kleineberg Tatjana & Kraay, Aart (2016) Growth still is good for the poor. European Economic Review. 81(1), s. 68–85.
Eurostat (2018) Current prices, million euro. Gross domestic product at market prices.
Glaeser, Edward L., La Porta, Rafael, Lopez-de-Silanes, Florencio & Shleifer, Andrei (2004) Do institutions cause growth? Journal of Economic Growth Vol. 9, Issue 3, s. 271–303.
Ménard, Claude & Shirley, Mary M. (2011) The Contribution of Douglass North to New Institutional Economics. Published in Economic Institutions, Rights, Growth, and Sustainability: The Legacy of Douglass North. Cambridge University Press: Cambridge.
North, Douglas C. (1981) Structure and Change in Economic History. W. W. Norton & Co, New York.
North, Douglas C. (1992) Transaction Costs, Institutions, and Economic Performance. ICS Press, San Francisco, CA.
Shleifer, Andrei & Vishny, Robert W. (1994) Politicians and firms. Quarterly Journal of Economics, Vol. 109, Issue 4, s. 995–1025
World Bank (2018) DB18. Historical data – Complete data. Doing Business. Database.
The World Bank (2018) Doing Business. Measuring Business Regulations.
The World Bank Group (2018) Comparing Business Regulation for Domestic Firms in 190 Economies.
Liite 1: EDB-indeksi ja BKT:n relaatio vuosina 2004–2017 Itämeren maissa. Kuvat 7.1–7.10.
Kuvituskuva: Pixabay.com
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi 