TULEVAISUUDESSA ENERGIANTUOTANTO HAJAUTUU JA KULUTTAJAN ROOLI KASVAA – miten energiamurrosta voisi vauhdittaa?

Nina Nygrén

Valtioneuvosto julkaisi viime vuoden lopulla selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Strategia on paikoin oikeansuuntainen, mutta kunnianhimoton, eikä huomioi riittävästi kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa energiantuotantoon, -kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Strategia keskittyy lähes yksinomaan teollisen mittakaavan tuotantoon, vaikka paikallisilla energiansäästötoimilla ja uusiutuvan energian pientuotannolla voisi olla merkittävä rooli Suomen energiantuotannon kokonaisuudessa strategian täytäntöönpanoaikana¹. Pientuotannon kustannusten laskun, älykkään sähköverkon, kysyntäjouston ja energian varastoinnin (mm. sähköautojen akut) myötä kuluttajien rooli uusiutuvan energian pientuottajina ja energiankulutuspiikkien tasaajana voi mullistaa koko energiajärjestelmän, mutta miten tätä murrosta voisi vauhdittaa?

Olemme tutkineet uusiutuvan energian ja energiansäästön edelläkävijöitä useammassa tutkimushankkeessa. Edelläkävijät luovat uusia innovaatioita, investoivat niihin, hakevat patentteja ja perustavat yrityksiä. He toimivat malleina muille ja jakavat saamaansa tietotaitoa aktiivisesti. Edelläkävijöiden mukaan ainakin seuraavat toimenpiteet nopeuttaisivat uusiutuvan energian pientuotannon käyttöönottoa²:

1) Uusiutuvan energian pientuotannon käynnistymistä on tuettava, markkinaehtoisuus ei riitä

Hajautetun uusiutuvan energian tuotanto ei useinkaan ole edullisin valinta, mikäli asiaa tarkastellaan yksinomaan lyhyen aikavälin taloudellisin perustein. Jotta energiansäästötoimenpiteitä ja uusiutuvan energian pientuotantoa otettaisiin käyttöön, tarvitaan myös pientuottajille suunnattuja tukia. Nykyiset tuet on suunnattu teolliseen mittakaavaan, eivätkä sellaisena hyödytä energian pientuottajia. Pientuotantoa edistäisi esimerkiksi:

• Kuluttajille ja pienyhteisöille suunnatut uusiutuvan energian tuotanto- tai investointituet
• Hajautetusti tuotetun sähkön ja lämmön myynti lähikiinteistöihin verottomasti
• Ylimääräisen tuotetun sähkön ja lämmön myynti verkkoon nettomittaroinnin ja nettolaskustuksen mukaisesti
• Kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan taloyhtiöiden energiajärjestelmien asennuksia ja energiansäästötoimenpiteitä
• Edulliset lainat tai muut tuetut rahoitusmallit

2) Rohkeita kokeiluja on tuettava

Ennakkoluulottomat kokeilut auttavat synnyttämään uusia ratkaisuja, mutta ne sisältävät riskin eivätkä ole aina taloudellisesti kannattavia. Jotta kokeiluja tehtäisiin, ja ne skaalautuisivat suurempaan, teolliseen mittakaavaan, niitä on tuettava taloudellisesti. Yrityksillä ja yhteisöillä on energia- ja ilmastostrategian mukaan mahdollisuus investointitukeen, kun investointi on yli 5 milj. euroa, mutta tätä pienempiin hankkeisiin ei ole tarjolla kannustimia. Pienen mittakaavan kokeiluhankkeita olisi tuettava omalla tuki-instrumentilla.

3) Neuvontaa ja tiedotusta on lisättävä riittävästi

Jotta ihmiset valitsisivat totutun ratkaisun sijaan uuden vähäpäästöisemmän tai energiatehokkaamman ratkaisun, tarvitsevat he päätöksen tueksi puolueetonta tietoa oikeaan aikaan. Energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaan neuvontaa ja informaatio-ohjausta lisätään ja nyt onkin varmistettava että neuvontaa on saatavilla riittävästi ja monipuolisesti.

4) Tutkimus- ja kehitysrahoitus on turvattava

Energia-ala on murroksessa maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden, kehittyvien maiden energiankäytön lisääntymispaineiden, teknologian kehittymisen ja luonnonvarojen ehtymisen vuoksi. Laadukkaalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla voidaan varmistaa, että Suomi pysyy muutoksessa mukana, hyötyy murroksesta ja saavuttaa edelläkävijän aseman energia-alalla.

5) Veroratkaisuilla on tuettava päästöjen vähentämistä nykyistä kunnianhimoisemmin

Lähivuosien kuluessa kansainväliset vaatimukset päästöjen rajoittamiseksi tulevat todennäköisesti lisääntymään ja päästöjen sääntely voimistumaan. Mitä paremmin haasteeseen vastataan jo nyt vähähiilisyyttä tukevilla veroratkaisuilla, sitä paremmassa asemassa olemme tulevina vuosina.

***

Ilmastonmuutos on niin suuri uhka ihmiskunnalle ja sen moninaiset vaikutukset ovat niin arvaamattomia, että päästöjen rajoittamiseen on suhtauduttava vakavasti. Siirtyminen paikallisesti tarjolla oleviin uusiutuviin energialähteisiin torjuu ilmastonmuutosta, toimii kansantalouden ja työllisyyden hyväksi ja edistää riippumattomuutta. Tuulivoima, aurinkoenergia, energiansäästö, liikenteen sähköistäminen ja liikennesuoritteen vähentäminen ovat kuitenkin jääneet strategiassa biopolttoaineteollisuuden tukemisen varjoon. Biopolttoaineiden tuotannon voimakkaaseen lisäämiseen taas liittyy suuria ongelmia, kuten metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen, metsän hiilinielujen pieneneminen³, puupolttoaineen alhainen jalostusarvo sekä valitun strategian yksipuolisuus.

Kunnianhimoisempi pitkän aikavälin tulevaisuudenvisio energian tuotannosta huomioisi kansainvälisen kehityksen ajurit ja teknologian nopean kehittymisen, ja ottaisi opiksi edelläkävijöiden neuvoista vauhdittaa energiamurrosta kohti hajautunutta uusiutuvan energian tuotantoa ja kuluttajan vahvempaa roolia. Toivoa sopii että energia- ja ilmastostrategiaa vielä viilataan siihen suuntaan.

Nina Nygrén
Projektitutkija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
nina.nygren@utu.fi

 

¹ Pöyry Management Consulting Oy 2017. Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2017.

² Nygrén, N.A., Kontio, P., Lyytimäki, J., Varho, V. & Tapio P. 2015. Early adopters boosting the diffusion of sustainable small-scale energy solutions. Renewable & Sustainable Energy Reviews, 46: 79-87.

³ Koljonen, T., Soimakallio, S., Asikainen, A., Lanki, T., Anttila, P. ym. Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 21/2017.

 

Kuva: Nina Nygrén