Tämä kirjoitus on julkaistu myös Futuurissa 4/2021
Metsäalan ennakoinnissa tulisi entistä paremmin
varautua yllätyksiin, myllerryksiin ja kriiseihin,
mutta myös hitaampiin toimintaympäristön muutoksiin.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto toteuttavat yhdessä Metsäbiotalouden tulevaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo (METUMO) -hanketta, joka järjestää metsäalan ja sen kumppanuusalojen toimijoille kohtaamisia, joissa kehitetään osallistujien ennakointikyvykkyyksiä. Tavoitteena on ennakointitutkimustiedon tehokas hyödyntäminen ja jalostuminen tulevaisuustietoiseksi, uudistaen varautuvaksi toiminnaksi.
Metsäala on yksi niistä aloista, joilla pidemmän tulevaisuushorisontin hahmottaminen on aina ollut hyödyllistä liiketoiminnan kannalta. Boreaalisten metsien pitkä kiertoaika edellyttää metsätalouden ja -teollisuuden toimijoilta tulevaisuuden hahmottamiskykyä melko pitkilläkin aikahorisonteilla. Kun alalla pohditaan metsien kehitysennusteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia pitkällä aikavälillä, katse saattaa suuntautua jopa 100 vuoden päähän. Ylisukupolvisuus on siis alalle luontaista.
Yhteisoivaltamot vahvistamaan ennakointikyvykkyyksiä
METUMO-hankkeen pohjakartoituksessa havainnoimme kuitenkin puutteita metsäalan ennakoinnissa – erityisesti liittyen yllätyksiin, myllerryksiin ja kriiseihin varautumisessa, mutta myös hitaampiin toimintaympäristön muutoksiin reagoinnissa. Juuri näihin havaittuihin puutteisiin METUMO pureutuu, vahvistaen osallistujien tulevaisuuskyvykkyyksiä ”yhteisoivaltamojen” kautta.
Tulevaisuusajattelun juurruttaminen arkityöhön ei ole helppoa, mutta yhdessä oppimisen, ennakointitiedon soveltamisen ja toimintaympäristön muutosten havainnoinnin sekä tulkinnan kautta oivaltamojen osallistujien valmiudet siihen paranevat. Oivaltamojen konseptia luonnehtivat yhteisoppiminen ja yhteisluominen.
Ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen ja metsäbiotalouden ennakointiin ei sellaisenaan löydy tieteellisistä tutkimuksista eikä yleistajuisista julkaisuista. Oivaltamojen päämääränä on paitsi ennakointikyvykkyyksien vahvistaminen, myös omien tulevaisuutta koskevien oletusten ja implisiittisten uskomusten näkyväksi tekeminen ja tiedostaminen. Näin ollen metodista löytyy yhtymäkohtia esimerkiksi tulevaisuuslukutaidon viitekehykseen.
Ennakointityöskentely tutuksi niin pienyrittäjille kuin isoille toimijoille
Hankkeen oivaltamot on suunniteltu vastaamaan metsäalan ja sen kumppanuusalojen toimijoiden tarpeisiin, ja tavoitteena onkin käynnistää toiminta osallistamalla monipuolinen joukko alan edustajia pienyrityksistä maanomistajiin ja järjestöistä valtiollisiin toimijoihin.
Kohderyhmien jäsenten moninaisia tarpeita kuunnellaan tarkalla korvalla, ja METUMO pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin muotoilemalla useampia erilaisia oivaltamotyyppejä. Tavoitteen mukaan tältä tarjottimelta löytyy sopiva työpajamuoto niin niille, jotka ovat jo kokeneita tulevaisuusteemojen parissa työskentelijöitä, kuin niillekin, joiden organisaatiossa ei ole vielä ollut resursseja tai valmiutta katsoa kauemmas horisonttiin ja tehdä havainnoista omaa työtä puhuttelevia tulkintoja.
METUMO-hanketta rahoittaa Metsämiesten Säätiö, ja sen ensimmäisessä vaiheessa oivaltamokonsepteja luodaan 2–3 kappaletta, joista jokainen vastaa tiettyyn tunnistettuun alan toimijoiden tarpeeseen.
Osku Haapasaari
Projektitutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
> Lue lisää hankkeesta Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilta.
TULEVAISUUSKOLUMNI:
Metsätulevaisuuksien kaukomaisemat ja kannokot
Teppo Hujala
Metsäbiotalouden ennakoinnin professori, Itä-Suomen yliopisto
Metsäennakoinnilla on yhtäältä tulevaisuususkovat, globaalin ratkaisijan kasvot, toisaalta alan uusiutumisessa hikoilevan pinnistelijän kasvot. Suomessa metsien käyttöä koskevia, eri tavoin painottuneita tulevaisuustarkasteluja on viime vuosikymmenien kuluessa tehty lukuisia. Mutta miten ne ovat onnistuneet? Ja miten ylipäätään toimialaennakoinnin onnistumista kannattaisi arvioida?
Arkikeskustelussa ennakointi rajautuu usein ennustamiseksi ja onnistumisen arviointi siihen, tuliko ennakoija nähneeksi tulevan kehityksen ennalta. Tämä ajattelutapa näkyy myös keskustelussa metsäennakoinneista. Mutta vaikka ennusteilla onkin oma keskeinen merkityksensä lyhyen aikavälin toiminnan suuntaamisessa, toimialaennakointien todellinen arvo ja vaikuttavuus ovat aivan muualla. Ennusteiden osumatarkkuuden sijaan tulisikin kysyä, kuinka ennakointi onnistuu avartamaan ajattelua, huomioimaan riskejä, tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja tarttumaan niihin.
Metsäalan tai minkä tahansa toimialan moninaisten toimijoiden puhutteleminen vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ja mahdollisesti nousevien muutosvoimien avulla on haasteellista. Vähintäänkin tarvitaan moniäänisyyttä ja -kanavaisuutta – mutta silloin vaaroina ovat infoähky ja turtuminen. Metsien käyttöön liittyvät skenaarioraportit jäävät helposti etäisiksi ja irrallisiksi omasta arkityöstä. Silloin tulevaisuustyöt eivät tavoita yleisöään eivätkä voi olla vaikuttavia. Kuinka siis tehdä metsäennakoinneista puhuttelevampia? METUMO-hankkeen tarjoama osaratkaisu on tulevaisuusajatteluun valmentautuminen.
Taitava tulevaisuustoimijuus syntyy kyvystä ymmärtää ja soveltaa toimintaympäristön tarjoamaa tulevaisuustietoa. Jotta tulevaisuustaitavuus mahdollistuisi, on ylitettävä kuilu oman työn ja siihen suoraan liittymättömien tulevaisuustarkastelujen välillä. Tämä vaatii oman tulevaisuusajattelun tunnistamista, yhdessä pohtimista ja oivaltamista.
Tulevaisuuskyvykäs organisaatio tunnistaa tulevaisuustaitavuuden arvon ja kannustaa työntekijöitään jalostamaan tulevaisuustaitojaan. Tulevaisuuskyvykkyys onkin merkityksellinen hypervoima, ei vain metsä- ja kiertobiotalousaloilla, vaan toimialasta riippumatta.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi 