Jari Kaivo-oja:
Varmasti lähes kaikille suomalaisille on käynyt selväksi, että Suomessa käydään hallitusneuvotteluita eduskuntavaalien jälkeen ja että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esittänyt listan kysymyksiä eri puolueille. Puolueet ovat nyt vastaamassa esitettyihin kysymyksiin. Ehkä uusiakin kysymyksiä nousee esille. Antti Rinne esitti 11 pääkysymystä. Yhteensä kysymyksiä oli yhteensä jotakuinkin 36 kappaletta (https://yle.fi/uutiset/3-10756019).
Ovatko nämä kysymykset riittävän relevantteja, jotta niistä avautuisi visionäärinen tulevaisuuskuva suomalaisille? Tätä laajempaa yhteiskuntapolitiikan kysymystä kannattaa pohtia huolella. Millaisia lisäkysymyksiä kannattaisi kysyä eri puolueilta ja niiden johtajilta tässä tilanteessa keväällä 2019, kun mietitään Suomen tulevaisuutta ja seuraavaa tulevaa hallituskautta?
Tämä politiikan kenttään ja yhteiskunnan tulevaisuuspolitiikkaan liittyvä laajempi kysymys inspiroi minua tekemään muutamia lisäkysymyksiä tulevaisuudentutkimuksen eri näkökulmista.
Mielestäni tieteen ja tutkimusmaailman piirissä on aina periaatteessa hyvä esittää vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, skenaarioita ja strategioita. Muutoksen hallinta nyt ja tulevaisuudessa ja erityisesti muutoksen toteuttaminen käytännössä edellyttävät laajaa tietoisuutta eri kehitysvaihtoehdoista. Tämä on nähty selvästi mm. sote-uudistusten ja työllisyyspolitiikan yhteydessä.
On siis olemassa hyviä syitä esittää vaihtoehtoisia tulevaisuuskysymyksiä. Joskus juuri ne tulevaisuutta koskevat kysymykset, joita ei koskaan esitetty ääneen, voivat olla jälkikäteen arvioituna niitä tärkeimpiä kysymyksiä. Älkäämme jättäkö liikaa tilaa jälkiviisaudelle! Tämä on nimittäin eräs tulevaisuudentutkimuksen perustehtävistä. On syytä esittää hyviä kysymyksiä – mutta toki hyviä vastauksia. Demos Helsinki ehtikin jo vastaamaan Antti Rinteen kysymyksiin. Demos Helsinki 2019).
Tulevaisuutta koskevat kysymykset ohjaavat voimakkaasti tulevaisuuskeskustelua ja myös Suomen tulevan hallituksen politiikan agendaan ja päätöksentekoa seuraaville vuosille. Tässä mielessä hallitusneuvotteluiden yhteydessä käsiteltävät kysymykset eivät ole epäolennainen asia, joka voidaan ohittaa vain ohimenevänä mediasirkuksen osana. Hallitusneuvottelut ovat tilaisuus käydä avointa tulevaisuuskeskustelua – myös tavallisten kansalaisten kanssa.
1. Huoltosuhde ja väestöpolitiikka
Suomen väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde ovat muuttuneet siten, että huoltosuhde edellyttää lisääntyviä panostuksia sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin. Alueelliset erot huoltosuhteiden osalta ovat olleet taas kasvussa (ks. Karkkola 2017, Aho ja Kaivo-oja 2019).
Miten tulette muuttamaan väestö- ja maahanmuuttopolitiikkaa ottaen huomioon väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen muodostaman merkittävän tulevaisuushaasteen kansakunnan tulevaisuuden osalta? Miten tämä haasteeseen vastaaminen näkyy alue-, perhe- ja maahanmuuttopolitiikassa?
2. Teollisuus- ja elinkeinopolitiikka
Suomen teollisuus ja elinkeinopolitiikka perustuu yhä voimakkaammin älykkään erikoistumisen strategian varaan. Globalisaation olosuhteissa on tärkeää löytää järkeviä erikoistumisen toimialoja ja edistää älykkään erikoistumisen strategian toteutusta (ks. Karppinen et al. 2019).
Miten Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa tulisi toteuttaa seuraavan hallituskauden aikana? Miten pyritte kehittämään start-up-yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa – eritysesti ottaen huomioon älykkään erikoistumisen strategian toteutuksen Suomessa?
Digitalisaatio ja high-tech-alat, alustatalous
Digitalisaatio on edelleen haaste koko Suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Osaamistarpeet ovat muuttumassa ja tarvitsemme digitalisaatioalan monipuolisia osaajia niin keinoälyn, robotisaation, automatisaation, kvanttiteknologian ja Teollisuus 4.0-osaamisen eri aloille.
Miten tulette toimimaan näiden haasteiden osalta siten, että Suomi on edelläkävijä neljännen teollisen vallankumouksen olosuhteissa ja Teollisuus 4.0-haasteen osalta? Miten tulevaisuusvaliokunnan piirissä esitetyt Suomen sata uutta mahdollisuutta tullaan realisoimaan tulevina vuosina (Linturi & Kuusi 2018)?
Bioteollisuus ja bio-osaaminen
Monet metsäteollisuuden yritykset ovat löytämässä uusia mahdollisuuksia biotuotannosta ja bioteollisuudesta (Sunabacka 2014). Bio-osaamista on Suomessa kehitetty pitkään. Alalle investoidaan aktiivisesti ja uutta osaamista tarvitaan Suomen aseman varmistamiseksi yhtenä maailman biotalouden edelläkävijöistä. Mikä on puolueenne biotalousstrategia ja miten paljon olette valmiitta panostamaan bioteollisuuden ja bio-osaamisen hyväksi seuraavan hallituskauden aikana?
Palvelutalous ja matkailuala
Palvelutalous on yhä tärkeämpi työpaikkojen luomisessa ja hyvän työllisyyden kestävässä ylläpitämisessä. Erityisesti matkailuala on Suomessa kehittynyt myönteisesti Suomessa. Miten puolueenne tulee huolehtimaan siitä, että tämä palvelutalouden myönteinen kehitys jatkuisi Suomessa? Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulette edistämään suomalaisen palvelutalouden hyväksi tulevalla hallituskaudelle?
Metalliteollisuus
Metalliteollisuus on yksi Suomen kansantalouden vahvoista perusteollisuusaloista. Metalliteollisuus toimii voimakkaasti kilpailluilla globaalin talouden markkinoilla. Miten tulette toimimaan siten, että Teollisuus 4.0-osaaminen tulee kehittymään Suomen metalliteollisuuden osalta? Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulette edistämään suomalaisen metalliteollisuuden hyväksi tulevalla hallituskaudelle?
3. Hyvinvointivaltion perustoiminnot
Koulutus
Viimeisten hallituskausien aikana koulutusjärjestelmästä on leikattu huomattavasti resursseja. Samaan aikaan tarve jatkuvaan oppimiseen on lisääntynyt mm. digitalisaatiokehityksen ja uudenlaisten koulutustarpeiden myötä. Niin peruskoulutus kuin ammatillinen ja korkean asteen koulutus ovat kärsineet näistä leikkauksista ja opetushenkilökuntaa on yhä vähemmän huolehtimassa ammatillisesta ja korkeammasta koulutuksesta. Miten tulette huolehtimaan koulutusalan resurssoinnista tulevan hallituskauden aikana? Miten kehitätte digitaalista koulutusta Suomessa? Miten kohdennatte mahdolliset uudenlaiset koulutusalan resurssoinnit jatkuvaan oppimiseen? Mikä on koulutuksen uudistusstrategianne seuraavan hallituskauden aikana?
Terveydenhuolto ja kansanterveys
Sote-uudistusta on suunniteltu jo pitkään Suomessa. Keskeisenä haasteena Suomessa on ikääntyvä väestö ja sitä myötä lisääntymässä olevan terveydenhuollon kustannukset. Myös yleinen kansanterveys vaatisi lisäpanostuksia ja kehittämistä. Miten tulette toimimaan siten, että ns. sote-uudistus terveydenhuollon osalta toteutuu seuraavan hallituskauden aikana? Millaisia sosiaalis-teknisiä uudistuksia haluatte toteuttaa sote-uudistuksen kokonaisuuden osana? Mikä on terveydenhuollon uudistusstrategianne seuraavan hallituskauden aikana? Miten vältätte sote-uudistuksen sisältämät mahdolliset terveyspalveluiden ristiriidat perustuslain kanssa?
Sosiaali- ja hyvinvointiasiat: mielenterveys, päihdetyö, syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys
Sote-uudistusta on suunniteltu jo pitkään Suomessa. Keskeisenä haasteena Suomessa on ikääntyvä väestö ja sitä myötä lisääntymässä olevan terveydenhuollon kustannukset, mutta myös nuorison keskuudessa ovat monet sosiaaliset ongelmat olleet lisääntymässä. Mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, nuorisotyöttömyys ja syrjäytymiskehitys ovat olleet ongelmina jo pitkään. Sosiaalinen turvattomuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Miten tulette toimimaan siten, että ns. sote-uudistus sosiaalipalveluiden osalta toteutuu seuraavan hallituskauden aikana? Millaisia sosiaalis-teknisiä uudistuksia haluatte toteuttaa sote-uudistuksen kokonaisuuden osana? Oletteko valmiita toteuttamaan perustulouudistuksen kaltaista uudistusta? Mikä on sosiaalialan uudistusstrategianne seuraavan hallituskauden aikana? Miten vältätte sote-uudistuksen sisältämät mahdolliset sosiaalialan ristiriidat peruslain kanssa? Miten suhtaudutte viime hallituskaudella säädettyyn aktiivimalliin? Tulisiko sitä kehittää uudella tavalla? Miten?
Kulttuuri
Kansalaisten hyvinvointi riippuu monipuolisista kulttuuripalveluista, kuten mm. kirjasto-, taide- ja teatterialan palveluista (KUPOLA 2019). Lukuisat tutkimukset ovat kertoneet kulttuurialan myönteisistä vaikutuksista kansalaisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Miten tulette toimimaan siten, että kansalaisten kulttuuripalvelut ovat riittäviä ja monipuolisia Suomessa? Millaisia kansallisesti merkittäviä kulttuurihankkeita tulette edistämään tulevan hallituskauden aikana?
4. Innovaatio-, tutkimus- ja kehittämistoiminta
Innovaatio-, tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Tutkimustoiminnan infrastruktuuri on tärkeä osa kansakunnan kilpailukykyä. Suomessa Suomen Akatemian ja Business Finlandin toiminta on kärsinyt isoista leikkauksista viime vuosien aikana (OECD 2017). Tämä on näkynyt jo aivovuotona Suomesta ulkomaille, kun tutkimusedellytyksiä on heikennetty eri aloilla (Lukkari 2018). Myöskään Suomessa koulutettuja ulkomaalaisia huippuosaajia ei ole kyetty hyödyntämään teollisuudessa ja elinkeinoelämässä täysmääräisesti. Nämä kaikki muutokset eivät ole lisänneet Suomen yleistä houkuttelevuutta korkean osaamisen ammattilaisille. Miten tulette toimimaan siten, että kansakunnan innovaatiokyvykkyys ja innovaatio-osaaminen tulisi paranemaan tulevan hallituskauden aikana? Miten edistätte valtion ja elinkeinoelämän public-private-yhteistyötä innovaatiotoiminnassa? Tuletteko edistämään teknologiasiirtoa digitalisaation kannalta strategisilla toimialoilla kuten robotiikka, keinoälytutkimus, bio- ja materiaaliteknologia, avaruustutkimus tai kvanttitutkimus? Mikä on tavoitteenne T&K-panostusten osuudesta suhteessa bruttokansantuotteeseen? Miten kehitätte Suomen Akatemian, VTT:n, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Business Finlandin rahoitusta toimiessanne hallituksessa? Miten kohdentaisitte panostuksia eri T&K-kohteisiin? Tekisittekö uusia avauksia T&K-alan ja start-up-yritystoiminnan kehittämiseksi Suomessa? Miten?
5. Kansainvälinen politiikka, Euroopan unioni ja EU:n puheenjohtajuuden hoitaminen
Euroopan unioni on tärkeä asia Suomelle, koska monet lait ja direktiivit säädetään Euroopan parlamentissa. Euroopan komissio suuntaa Euroopan suuntaa globaalissa maailmantaloudessa. Maailman suurin tutkimusohjelma Horizon Europe on suunnitteluvaiheessa (European Commission 2019a). Samaan aikaan Euroopan unionin haastavat ilmiöt kuten ilmastonmuutos, turvallisuusongelmat, maahanmuutto ja terrorismi. Iso-Britannian mahdollinen eroaminen Brexit-päätöksen vuoksi ei ole vahvistamassa Euroopan yhtenäisyyttä. Myös Euroopan unionin ulkovaltasuhteet ovat haasteellisessa tilanteessa johtuen kauppasotien ja populististen liikkeiden voimistumisen mahdollisuudesta. Erityisen haasteellisia asioita ovat suhteet BRICS-maihin ja kehitysmaihin, joiden suhteellinen painoarvo on ollut lisääntymässä maailmanpolitiikassa (Yifan 2018).
Miten eri tavoin linjaatte Suomen Eurooppa-politiikkaa Suomen puheenjohtajakauden osalta? Mitä Eurooppa-skenaarioita painotatte? (European Commission 2019b). Mitä laajempia politiikkakokonaisuuksia haluatte painottaa Suomen Eurooppa-politiikassa? Miten näette puolueessanne Euroopan ja BRICS-maiden yhteistyön kehittämisen näkymät? Mitä tekisitte niiden kehittämisen osalta? Miten Suomen maksuosuutta Euroopan unionissa tulisi muuttaa tai säätää, jos Iso-Britannian Brexit-päätös lopulta toteutuu?
Seuraavien 12 vuoden aikana ilmastopäästöt on vietävä lähelle nollaa. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen Suomen toimenpiteiden osalta? (IPCC 2018). Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen? Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa? Mihin vuoteen mennessä tämä tavoite olisi syytä saavuttaa? Mitkä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (17 tavoitetta) ovat sellaisia, joiden osalta Suomen tulisi tulevaisuudessa profiloitua kansainvälisesti?
6. Kokonaisturvallisuus ja turvallisuusasiat
Kansainvälinen turvallisuusympäristö ei ole ollut erityisen vakaa viime vuosina. Tarvitaan kokonaisturvallisuuden ylläpitoa ja kehittämistä. Kokonaisturvallisuus on tavoite, jossa valtion itsenäisyyteen, väestön elinmahdollisuuksiin ja muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhat ovat hallittavissa. Kokonaisturvallisuuden kehittämisen kautta voidaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvat. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat:
- valtion johtaminen
- kansainvälinen toiminta
- Suomen puolustuskyky
- sisäinen turvallisuus
- talouden ja infrastruktuurin toimivuus
- väestön toimeentuloturva ja toimintakyky
- henkinen kriisinkestävyys.
Turvallisuuspolitiikka on varsin laaja-alainen politiikan kenttä. Miten edistäisitte näitä kokonaisturvallisuuden eri osa-alueita tulevan hallituskauden aikana?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen valtion johtamisessa?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen kansainvälisessä toiminnassa?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen Suomen puolustuskyvyn osalta?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen sisäisen turvallisuuden osalta?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen talouden ja infrastruktuurin osalta?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen väestön toimeentuloturvan ja toimintakyvyn osalta?
- Kokonaisturvallisuuden parantaminen henkisen kriisinkestävyyden osalta?
Näillä kokonaisturvallisuuden lisäkysymyksillä voitaisiin saada lisää näkemystä turvallisuuspolitiikan tuleviin tulevaisuuslinjauksiin.
Lopuksi
Tässä blogiviestissäni olen esittänyt täydentäviä kysymyksiä hallitusneuvottelijoille keväällä 2019. Varmasti voisimme esittää lisääkin relevantteja tulevaisuuskysymyksiä.
Ehkäpä Suomessa voitaisiin harjoittaa tulevaisuuskeskustelua enemmänkin vaalien yhteydessä. Tulevaisuusvaliokunta tekee hienoa työtä ja katsoo tulevaisuuteen pidemmällä aikajänteellä. Voisimme esimerkiksi toteuttaa demokratiaa vahvistavia kansalaisten tulevaisuuskuulemisia myös strategisen politiikkakeskustelun voimistamiseksi, aina kun uusi hallitus astuu tehtäväänsä hoitamaan.
Tällaisesta tulevaisuusorientoituneesta kansalaisaktiivisuudesta ei varmasti olisi haittaakaan politiikan kiinnostavuudelle ja demokratian toimivuudelle. Myös nuoria voitaisiin saada aktivoitumaan tällaisilla ajankohtaisilla tulevaisuuskuulemisilla. Ehkäpä eduskuntaan tarvittaisiin tulevaisuusasiamies hoitamaan tulevaisuuskuulumisia? Aikoinaan tämän suuntaisen esityksen teki Mika Mannermaa (Talouselämä 2007), kun hän ehdotti syntymättömien sukupolvien asiamiehen tehtävän perustamisesta. Tätä asiaa voi vieläkin pohtia – uudelleen. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että demokraattinen yhteiskuntamme edelleen toimii myös tulevaisuuden parhaaksi. Siksi tulevaisuuskeskustelua on syytä käydä aktiivisesti politiikan eri kentissä.
Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, Dosentti, HTT, YTM, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Tutkimusprofessori, Kazimiero Simonavičiaus University, Vilna, Liettua
Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja on tutkija Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston Valmistus 4.0/Manufacturing 4.0 ja EL-TRAN-hankkeissa. Hän on myös tutkija Euroopan Komission Horisontti 2020-projektissa RISCAPE ja tutkija Suomen Akatemian IRIS-hankkeessa, jossa tutkitaan siirtymää uusiutuvien energialähteiden laajempaan käyttöön ja kehitetään uusia työkaluja ja menetelmiä energiajärjestelmän suunnitteluun Kuubassa.
Kuvituskuva: pixabay.com
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen blogi 