Autokannan ensirekisteröintien trendit Suomessa vuosina 1970–2019

Jari Kaivo-oja:

Suomessa rekisteröitiin tammikuussa 2020 16 335 uutta ajoneuvoa, joista henkilöautoja oli 12 471. Ensirekisteröinnit laskivat 11 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin tammikuussa 10 798, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Henkilöautoista 15,2 prosenttia oli dieselkäyttöisiä. Tässä ennakointiblogissa tarkastelen Tilastokeskuksen ja Traficomin tilastojen perusteella Suomen autokannan ensirekisteröintien trendejä noin 50 vuoden ajanjaksolla, vuosina 1970–2019.

Tulokset kertovat siitä, että henkilöautojen ja pakettiautojen rekisteröintien trendit ovat olleet Suomessa tarkasteluajanjaksolla nousevia, mutta kuorma-autojen ja linja-autojen rekisteröintien trendit ovat olleet laskevia.  Trendianalyysien tulokset herättävät tietysti kysymyksen siitä, olisiko liikennepolitiikassa ollut jotain sellaisia tausta- ja ajuritekijöitä, jotka ovat hidastaneet kuorma-autojen ja linja-autojen ensirekisteröintejä Suomessa? Toki voidaan myös yleisesti pohdiskella sitäkin, onko ensi rekisteröitymisten taso ollut riittävän korkea Suomessa. Tämä pitkän aikavälin viidenkymmen vuoden tilastollinen trendianalyysi tarjoaa empiirisen taustatiedon tämän asian tietopohjaiseksi arvioimiseksi.

Ensirekisteröinnit vaikuttavat Suomessa autokannan uudistumiseen. Ensirekisteröinti tapahtuu silloin, kun uusi auto rekisteröidään Suomessa ensimmäisen kerran. Käytettynä maahantuodut autot eivät sisälly ensirekisteröintitilastoihin. Traficom seuraa erityisesti henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Suomessa myydään hyvin erilaisia autoja kuten pakettiautoja, kuorma-autoja ja linja-autoja. Tässä blogissa tarkastellaan eri autotyyppejä.

Yleisesti tiedetään, että ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta. Uudet ajoneuvot ovat vanhempia ajoneuvoja turvallisempia. Lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa jopa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Turvallisuusseikat puoltavat tarkemman huomion kiinnittämistä autokannan ensirekisteröinteihin.

Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä myös Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Em. syistä johtuen tämä autokannan ensirekisteröintien trendikatsaus on mielenkiintoinen ja tarjoaa historiallisen perspektiivin autokannan uudistumiseen. Toki tässäkin liikennepoliittisessa asiassa on monia muuttujia, joiden tutkimus ja vaikutukset vaatisivat lisäpanostuksia ja tarkempaa huomiota.

Tämänkin blogiviestin yhteydessä on hyvä tiedostaa se, että Suomeen tuodaan käytettyjä autoja ja niiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Suuri osa näistä autoista on bensiini- ja diesel-käyttöisiä autoja. Käytettynä tuodaan Suomeen vuosittain keskimäärin noin 30 000–40 000 henkilöautoa, joten myös käytettynä maahantuoduilla autoilla on suuri merkitys autokantaamme ja sen uudistumiseen.

Kuvassa 1 on esitetty kuva koko autokannan ensirekisteröinneistä vuosina 1970–2019. Lineaarinen trendi on ollut Suomessa maltillisen nouseva, mutta ensirekisteröinneissä on ollut aikamoista vaihtelua.  Kuvassa näkyy selvästi, että 1980-luvulla koettiin ensirekisteröinneissä iso määrällinen kasvu, joka huipentui vuosiin 1989–1990, jota seurasi iso romahdus ensirekisteröinneissä. Pohjakosketus ensirekisteröinneissä tapahtui vuonna 1993, jolloin ensirekisteröitiin vain 61 058 autoa. Tämän jälkeen ensirekisteröinnit elpyivät jotakuinkin 1980-luvun alun rekisteröintitasolle. Finanssikriisin aikana koko autokannan rekisteröinnit ovat olleet alavireisiä suhteessa pitkän aikavälin lineaariseen trendiin.

Kuva 1. Koko autokannan ensirekisteröinnit vuosina 1970–2019 (Yhteensä). Lähde: Tilastokeskus ja Traficom 2020.

Kuvassa 2 on esitetty henkilöautojen ensirekisteröintien trendit vuosina 1970–2019. Tämä ensirekisteröintien trendikehitys on aika lailla samanlainen kuin koko autokannan trendikehitys. Henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat seurailleet aika samansuuntaisesti yleistä talouskehitystä Suomessa. Tässä mielessä henkilöautojen ensirekisteröinnit on varsin hyvä indikaattori kansalaisten arkitalouden kehityksen osalta. Hyvinä aikoina uusia autoja on aina haluttu ostaa. Huonojen aikojen myötä uusien autojen hankinnoista on jouduttu tinkimään. Ovatko suomalaiset joutuneet jopa tinkimään liikaakin uusien autojen hankinnoista?  Onko autoilun ympäristöystävällisyys ja turvallisuus kärsineet näitä lamailmiöstä?

Kuva 2. Henkilöautojen ensirekisteröinnit Suomessa vuosina 1970–2019. Lähde: Tilastokeskus ja Traficom 2020.

Kuvassa 3 on esitetty pakettiautojen ensirekisteröintien trendikehitys vuosina 1970–2019. Tässäkin kuvassa 3 on nähtävissä Suomen kansantalouden ”iso tarina” viime vuosikymmeninä. 1970- ja 1980-luku olivat nousevien ensirekisteröintien aikaa pakettiautojen hankintojen osalta. Voidaan todeta, että Suomi koki ”pakukuumeen” 1980-luvun lopussa. Vuonna 1989 rekisteröitiin peräti 30 248 pakettiautoa. Suuren talouslaman pohjalla pakettiautoja rekisteröitiin vain 3 364 kappaletta. Pakettiautojen ensirekisteröinnit romahtivat todella dramaattisesti. Rekisteröinnit elpyivät tämän jälkeen hieman yli 10 000 pakettiauton rekisteröinnin tasolle. Vuosina 2000–2009 rekisteröitiin keskimäärin 135 000 pakettiautoa ja 2010–2019 rekisteröitiin keskimäärin noin 130 000 pakettiautoa vuodessa. 1990-luvun keskimääräinen pakettiautojen rekisteröintitaso jäi noin hieman yli 10 000 pakettiautoon. Finanssikriisi alensi pakettiautojen rekisteröintejä keskimäärin noin 5 000 pakettiautolla vuodessa. Voimme nähdä kuvasta 3 senkin, että 1990-luvun lopulla Suomessa palattiin 1980-alun trendikehityksen lineaariselle trendisuoralle pakettiautojen rekisteröinneissä.

Kuva 3. Pakettiautojen ensirekisteröinnit Suomessa vuosina 1970–2019. Lähde: Tilastokeskus 2020.

Kuvassa 4 on esitetty kuorma-autojen ensirekisteröintien trendi vuosina 1970–2019. Tämä kuva kertoo laskevasta kuorma-autojen ensirekisteröintien trendikehityksestä Suomessa. Finanssikriisi näyttää heikentäneen voimakkaasti kuorma-autojen ensirekisteröintejä. Vaikutus on ollut voimakkaampi kuin pakettiautojen ensirekisteröintien tapauksessa. Voimme spekuloida silläkin ajatuksella, että pakettiautot ovat yhä enemmässä määrin korvanneet kuorma-autoja yritysten liikennöinnissä finanssikriisin aikana. Myös pakettiautojen yksityisen vuokraustoiminnan yleistyminen on varmasti vaikuttanut trendikehitykseen.

Kuva 4. Kuorma-autojen ensirekisteröinnit Suomessa vuosina 1970–2019. Lähde: Tilastokeskus ja Traficom 2020.

Kuvassa 5 on esitetty linja-autojen ensirekisteröintien trendi vuosina 1970–-2019. Tämä kuva 5 kertoo laskevasta linja-autojen ensirekisteröintien trendikehityksestä Suomessa. Lasku on ollut vuoden 1970 noin 700 rekisteröintien tasosta noin 500 linja-auton ensirekisteröinnin tasolle. Se, onko tämä ollut tukemassa kestävän kehityksen liikennepolitiikkaa, on haastava kysymys. Laskeva trendi kertonee ehkä siitä, linja-autoja on tarvittu vähemmän alueellisen joukkoliikenteen tarpeisiin. Myös väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin ja tuonti ulkomailta voivat olla havaitun laskevan trendin taustalla.

Kuva 5. Linja-autojen ensirekisteröinnit Suomessa vuosina 1970–2019. Lähde: Tilastokeskus ja Traficom 2020.

Tämä autokannan uudistumista käsittelevä blogiviesti kertoo yleisistä autojen rekisteröintien lineaarisista trendeistä. Voimme yhteenvetona todeta, että henkilöautojen ja pakettiautojen rekisteröintien trendit ovat olleet Suomessa tarkasteluajanjaksolla nousevia, mutta kuorma-autojen ja linja-autojen rekisteröintien trendit ovat olleet laskevia. Tämä tulos herättää tietysti kysymyksen siitä, olisiko liikennepolitiikassa ollut jotain sellaisia tausta- ja ajuritekijöitä, jotka ovat hidastaneet kuorma-autojen ja linja-autojen ensirekisteröintejä Suomessa. Toki voidaan myös yleisesti pohdiskella sitäkin, onko ensi rekisteröitymisten taso ollut riittävän korkea Suomessa. Tämä pitkän aikavälin viidenkymmen vuoden trendianalyysi tarjoaa empiirisen taustatiedon tämän asian arvioimiseksi.

Kuvassa 6 on esitetty vuoteen 1970 pohjautuva indeksipohjainen kuva trendikehityksestä. Se kertoo selvästi, että henkilöautojen ensirekisteröintikehitys on ollut korkeammalla tasolla kuin muiden autotyyppien rekisteröintikehitys. Tämä tulos antaa hyvän syyn pohdiskella sitä, onko järkevää toimia siten, että pakettiautojen, kuorma-autojen ja linja-autojen uusien ensirekisteröintien taso on alhaisemmalla tasolla kuin henkilöautojen ensirekisteröintien taso.

Kuva 6. Eri autotyyppien ensirekisteröintien indeksikehitys (1970=100) Suomessa vuosina 1970–2019. Lähde: Tilastokeskus ja Traficom 2020.

Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen kannalta pitkän aikavälin trendikehityksen arviointi on empiiristä perustutkimusta ja perusanalyysia, jota voidaan käyttää luotettavana lähtökohtana muille tarkemmille ennakointianalyyseille. Tämä suppea autojen ensirekistöintien trendianalyysi on esimerkki tämän tyyppisestä ennakoinnin perustutkimuksesta, josta voi olla hyötyä myös liikennepolitiikan pitkän linjan kriittisille arvioinneille.

Autokannan uudistumisen arvioinnissa korostuvat ympäristöpoliittiset tekijät ja liikennepolitiikan yleiset turvallisuustekijät. Kummankin politiikka-alueen osalta olisi varmaan syytä kriittisempään pohdiskeluun Suomessa.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, HTT, YTM
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Lähde:

Tilastokeskus ja Traficom (2020) Autojen ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain.

Kuvituskuva: pixabay.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s