KIINA-ILMIÖ YHÄ SELVEMMIN NÄHTÄVISSÄ YÖPYMISTRENDEISSÄ SUOMESSA JA EUROOPASSA

Jari Kaivo-oja:

Kansainvälisten matkailijoiden hotelliyöpymisten trendit Suomessa vuosina 1971–2017

Suomen kansantaloudelle matkailuala on yhä tärkeämpi ja merkittävämpi toimiala. Pitkän aikavälin kehityksen suunta on nähtävissä yöpymistilastojen perusteella. Ulkomaalaisten yöpymisissä on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Muun muassa finanssikriisi vaikutti monien maiden yöpymiskehitykseen merkittävästi. Suomessa yöpyvien vierailijoiden painopiste on siirtynyt itään ja Aasiaan. Erityisesti Venäjän, Kiinan ja Japanin suunnalta matkustetaan maahamme ja yövytään hotelleissamme.

Pitkällä aikavälillä ulkomaalaisten yöpymisten suhteellinen osuus on ollut hitaassa asteittaisessa kasvussa, kun taas suomalaisten prosentuaalinen osuus on ollut laskussa hotelliyöpymisissä (Kuva 1). Käänne alaspäin tapahtui 1990-luvun laman myötä. Sitä ennen suomalaisten yöpymisosuus oli nouseva, ollen käännepisteessä lähes 80 %.

Kuva 1. Suomalaisten ja ulkomaalaisten osuus yöpymisistä Suomessa vuosina 1971–2017. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Kun arvioidaan pitkän aikavälin kehitystä vuosina 1971–2017, voidaan todeta, että kaikkien yöpymisten kasvu on ollut yli kuusinkertainen vuodesta 1971. Myös suomalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä on kuusinkertaistunut. Ulkomaalaisten yöpymisten määrä on yli viisinkertaistunut (ks. Kuva 2)

Kuva 2. Hotelliyöpymiset Suomessa 1971–2017. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Kuva 2 kertoo selvästi sen, että matkailualalla on koettu kolme eri murrosvaihetta. Ensiksi oli 1970-luvun alun öljykriisi. Tämän jälkeen 1990-luvun syvä lama katkaisi siihen asti jatkuneen voimakkaan kasvun matkailijoiden yöpymisissä. Yöpymistilastojen perusteella voidaan arvioida, että matkailuala kääntyi kasvuun jo vuoden 1992 jälkeen vaikka elettiin historiallisesti arvioiden poikkeuksellisen syvää talouslamaa. Tämä kasvuvaihe jatkui aina vuoteen 1997 asti, jolloin finanssikriisi käänsi yöpymiset hetkellisesti laskuun. Vuoden 2009 jälkeen kasvua oli nähtävissä parina vuotena – kunnes taas koettiin notkahdus yöpymisten määrässä. Vuonna 2017 kasvua oli taas nähtävissä, joka sitten jatkui vuonna 2018, joka oli ennätysvuosi kaikkien saatavissa olevien ennakkotilastotietojen mukaan.

Ulkomaalaisten yöpymisissä on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Isoja merkittäviä muutoksia ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten pitkän aikavälin prosenttiosuuden trendikehityksessä ovat olleet seuraavat muutosilmiöt:

  • Ruotsalaisten matkailijoiden osuuden lasku.
  • Tanskalaisten matkailijoiden osuuden lasku.
  • Norjalaisten matkailijoiden osuuden lasku erityisesti vuoden 1985 jälkeen.
  • Saksalaisten matkailijoiden osuuden laskeminen.
  • Yhdysvaltalaisten matkailijoiden osuuden lasku.
  • Venäläisten matkailijoiden osuuden kasvu.
  • Japanilaisten matkailijoiden osuuden kasvu.
  • Espanjalaisten matkailijoiden osuuden kasvu.
  • Kiinalaisten matkailijoiden osuuden kasvu erityisesti vuoden 1993 jälkeen.
  • Brittien ja irlantilaisten matkailijoiden osuuden kasvu erityisesti vuoden 1994 jälkeen.
  • Virolaisten matkailijoiden osuuden kasvu erityisesti vuoden 1993 jälkeen.

Kuva 3. Ulkomaalaisten yöpymiset Suomessa vuosina 1971–2017. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Yleisenä havaintona voidaan esittää, että Pohjoismaiden osuudet yöpymisissä ovat laskeneet ja prosentuaalisesti arvioituna Suomessa tapahtuvien yöpymisten painopiste on siirtynyt itään ja Aasiaan eli erityisesti Venäjän, Kiinan ja Japanin suuntaan. Euroopan osalta Iso-Britannia ja Irlanti ovat nostattaneet myös yöpymisten prosenttiosuuttaan. Positiivista pienimuotoisempaa yöpymisten kehitystä on myös tapahtunut Sveitsin, Puolan, Itävallan ja Australian kehityksen osalta (ks. Kuva 3).

Kuva 4. Ulkomaalaisten yöpymisten volyymikehitys eräiden keskeisten maiden osalta Suomessa. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

On hyvä alleviivata sitä, että tässä trendikehityksen arvioinnissa on kyse prosentuaalisesta osuuksissa tapahtuneesta muutoksesta (Kuva 5). Yöpymisvolyymit ovat vaihdelleet aika lailla tarkasteluajanjaksolla. Isoja määrällisiä vaihteluita on esiintynyt erityisesti venäläisten yöpymisissä Suomessa. Voimakas volyymikasvu on nähtävissä myös brittien ja irlantilaisten yöpymisvolyymissä. Taustalla on se, että Lapissa on onnistuttu herättämään brittien ja irlantilaisten kiinnostus Lappia kohtaan. Saksalaisten yöpymisvolyymi on taasen ollut vakaampaa (ks. Kuva 4).

Finanssikriisi vaikutti monien maiden yöpymiskehitykseen merkittävästi. Kuvassa 5 on esitetty oma datavisualisointi tämän trendikehityksen (muutokset vuosina 2007–2015) osalta. Voidaankin todeta, että finanssikriisi ei vaikuttanut negatiivisesti kaikkien maiden matkustamiseen ja yöpymiskehitykseen Suomessa. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen havainto.

Kuva 5. Prosentuaalinen muutos yöpymisissä vuosina 2007–2015, maakohtainen vertailu, %. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Matkailualalla on hyvä seurata maakohtaisia muutoksia yöpymiskehityksessä. Ne kertovat konkreettisesti siitä, miten Suomen kiinnostavuus on historiallisesti kehittynyt eri maissa. Tässä tapauksessa data-analyysi paljastaa trendikehityksen pääsuunnat. Hyvin paljon on viime aikoina puhuttu Kiina-ilmiöstä matkailualalla. Kuvassa 6 on esitetty vertailuanalyysi Yhdysvalloista ja Kiinasta tulevien matkailijoiden yöpymisvolyymeistä.

Kuva 6. Yhdysvalloista ja Kiinasta tulleiden matkailijoiden yöpymistrendit Suomessa, vuodet 1971–2015. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Kuva 6 selvästi paljastaa, että kiinalaisten yöpymiset ovat olleet nopeassa nousussa Suomessa. Yhdysvalloista tulevien matkailijoiden yöpymiset ovat kehittyneet vakaammin – ollen viime vuosina keskimäärin noin 200 000 yöpymisen tasolla. Vielä 1970-luvulla liikuttiin noin 100 000 yöpyjän vuositasolla Yhdysvalloista tulevien matkailijoiden yöpymisissä eli määrä on noin kaksinkertaistunut pitkällä aikavälillä. Kiinalaisten yöpyjien määrä oli suunnilleen tällä volyymitasolla vuonna 2013. Jää siis nähtäväksi, mille volyymitasolle kiinalaisten yöpymisten määrä asettuu tulevina vuosina. Näyttäisi siltä, että 200 000 yöpyjän taso tullaan rikkomaan ja menemään reippaasti sen yli tulevina vuosina, ellei Kiinan talouskasvussa tapahdu pahaa negatiivista talouskasvun käännettä. Ruotsin, Venäjän tai Saksan vuosiyöpymisten tasoon on vielä matkaa Kiinan yöpymisten osalta, mutta nämäkin maatasot lienee mahdollista saavuttaa ajan myötä.  On hyvä muistaa, että Eurooppa on kiinalaisten halutuin ulkomaan kohde. Näin ollen Suomen kilpailijoita ovat periaatteessa kaikki Euroopan maat, suosituimpia ovat Venäjä, Saksa, Italia, Ranska, Italia ja Iso-Britannia. Suomi on kiinalaisten mielissä osa pohjoismaista/skandinaavista aluetta: Ruotsi, Tanska, Viro ja Norja (ks. Visit Finland, 2019a & Kaivo-oja, 2018).

Kuva 7. Australialaisten yöpymiset Suomessa, 1993–2015. Lähde: Visit Finland Statistics Service Rudolf.

Australia voi olla mielenkiintoinen maa Suomen matkailutoimialalle, vaikka se on maantieteellisesti kieltämättä kaukana Suomesta ja yöpymisten määrä on vielä nykyään alhaisella tasolla. Kiinnostus Suomea kohtaa on ollut hienoisessa nousussa Australiassa, jos asiaa mitataan yöpymisten lukumäärällä (Kuva 7). Tämä tieto voidaan nähdä eräänlaisena heikkona signaalina potentiaalisesta kiinnostuksesta ja mahdollisesta tulevasta kasvukehityksestä. Jos tämä potentiaalinen kiinnostus halutaan skaalata ja realisoida laajemmin, täytyy löytää proaktiivisia strategioita muutoksen toteuttamiseksi.

Tässä blogissa olen nyt käsitellyt eri maista tulevien matkailijoiden yöpymistrendejä Suomen kansallisella tasolla. On hyvä lopuksi todeta, että ulkomaiset matkailijat hakeutuvat eri Suomen alueille eri maista eri tavoin. Esimerkiksi Lapin ja pääkaupunkiseudun matkailu on luonteeltaan hyvin erilaista. Näin ovat myös yöpymisen maakohtaiset erotkin. Ehkä tähän matkailun trenditutkimuksen erityisteemaan on syytä palata myöhemmin.

Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Lähteet

Kaivo-oja, Jari (2018) Suomi matkakohteena vuosina 1995–2017. Matkustajien saapuminen Eurooppaan ja Suomeen: Perustrenditarkastelu uusimpien UNWTO-tilastoaineistojen pohjalta. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Blogi. Verkkosivu: https://ffrc.wordpress.com/tag/matkailu/

Visit Finland (2019a) Kiina. Verkkosivut: http://www.visitfinland.fi/markkinat/kiina/

Visit Finland (2019b) Number of night in hotels 1971–2017. Statistics Service Rudolf, Statistics Finland, Updated March 29, 2018.

Kuvituskuva: pixabay.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s