Eräitä Eurobarometritutkimusten tuomia ajankohtaisia näkökulmia Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen

Jari Kaivo-oja:

Tässä blogiviestissä tarkastelen eräitä eurooppalaisten Eurobarometri-tutkimusten ajankohtaisia tuloksia ja näkökulmia Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuskauteen, joka alkaa 1. heinäkuuta 2019. Euroopan unionissa puheenjohtajan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa. Tärkeää on myös huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Euroopan unionissa puheenjohtaja edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Puheenjohtajuuden hoito olisi hyvä perustaa ennakointitietoon ja siitä käytävään laajempaan kansalaiskeskusteluun.

EU-puheenjohtajakaudet hoidetaan kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan ryhmissä. Kolme maata tekevät yhdessä niin kutsutun trio-ohjelman 18 kuukaudeksi. Suomi toimii samassa yhteisessä triossa Romanian ja Kroatian kanssa. Yhteisen ohjelman valmistelu on jo tällä hetkellä käynnissä. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyy sen tämän vuoden joulukuussa 2018.

Suomi on nyt jo päättänyt järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa. Nämä kuusi kokousta tulevat olemaan:

  • Kilpailukykyministerikokous
  • Ympäristöministerikokous
  • Oikeus- ja sisäministerikokous
  • Ulkoministerikokous (eli Gymnich), johon yhdistetään epävirallinen puolustusministerikokous
  • Valtiovarainministerikokous (ECOFIN) ja euroryhmä sekä
  • Maatalousministerikokous.

Lisäksi Suomessa järjestetään erilaisia virkamiestason kokouksia. Nämä kaikki kokoukset liittyvät nykyään myös Euroopan unionin ulkovaltasuhteisiin, joiden osalta on hyvä tehdä ennakointia ja pohdiskella yleisiä ja erityisiä toimintalinjoja. Puheenjohtajamaat laativat myös omat kansalliset ohjelmansa. Suomen ohjelman valmistelu käynnistyi keväällä 2018 pääministeri Juha Sipilän johdolla. Valmistelutyöhön osallistuu kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen ryhmä. Virallinen Suomen ohjelma julkistetaan kesäkuussa 2019.

Eurobarometri-tutkimuksia on toteutettu vuodesta 2006 lähtien. Ne tarjoavat mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä Euroopan unionin kehitykseen. Tietyllä tavalla ne toimivat eurooppalaisen ”mindsetin” ja laajemman eurooppalaisen arvomaailman analyysin perustana, koska barometritutkimukset- ja mittaukset ovat jatkuvia ja tilastollisesti varsin edustavia kaikkien 28 EU-jäsenvaltion osalta. Brexit-päätökseen asti tutkimuksia on tehty myös Iso-Britanniassa. Vielä 2018 Iso-Britannia on ollut mukana laajassa EU-28-Eurobarometritutkimuksessa. Jatkosta ei vielä ilmeisesti ole päätetty. Aika näyttää, miten Iso-Britannia tulee olemaan mukana Eurobarometri-tutkimuksissa.

Eurobarometri ja tilanne Euroopassa syksyllä 2018

Viimeisimmän Eurobarometritutkimuksen (Flash Eurobarometer 472) mukaan Euroopan unionin kansalaisista 59 % luottaa Euroopan unioniin. Samaisen barometriarvion mukaan Euroopan unionin kansalaisista 42 % luottaa omaan hallitukseensa EU-maissa. Voimme yleisesti todeta, että luottamus voisi olla vahvempaakin. Eurobarometriarvion mukaan 80 % kansalaisista pitää elämänlaatuansa hyvänä Euroopan unionissa. Erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa koetaan elämänlaatu erittäin korkealaatuisena. Euroopan unionin kansalaisista 66 % on pääosin optimistisia Euroopan unionin alueen tulevaisuuden suhteen. Pohjoismaissa, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa optimismi on korkeimmalla tasolla. Erityisesti Puolassa, Saksassa, Pohjois-Italiassa, Irlannissa, Portugalissa kansalaisten optimismi EU-alueen tulevaisuuteen on vahvaa. Pessimismi on yleisempää Välimeren maissa ja itäisessä Euroopassa.

Taloudelliseen tilanteeseen luottavaisia on 65 % kansalaisista EU-alueella. Euroopan unionin alueella 34 % arvioi terveydenhuollon olevan poliittisesti keskeisin päähuolen aihe ja 30% arvio päähuolen aiheen olevan työttömyyden. Huolen aiheet ovat viime vuosien aikoina aika lailla alueellisesti jakaantuneet Euroopassa. Vahvoja huolen aiheita ovat kansalaisten keskuudessa olleet erityisesti maahanmuutto, terrorismi ja turvallisuuspolitiikka EU-alueella (ks. Kaivo-oja & Lauraeus 2018).

Euroopan unioni ja kansainväliset ulkovaltasuhteet

Euroopan unionin ulkovaltasuhteita arvioidaan aika ajoin Eurobarometri-tutkimuksissa. Viimeksi helmikuussa 2017 tehtiin laajempi ulkopoliittisia suhteita koskeva arviointi (Flash Eurobarometer 450). Tämä barometriarvio käsittää Euroopan unionin 11 ulkopuolisen maan arviot Euroopan unionista. Barometritutkimuksen maat olivat Australia, Brasilia, Kanada, Kiina, Intia, Japani, Norja, Venäjä, Sveitsi, Turkki ja Yhdysvallat. BRIC-maat ovat siis tutkimuksessa mukana, mutta esimerkiksi Afrikan maista Etelä-Afrikka ei ole tässä kansainvälisessä tutkimuksessa mukana, mitä voidaan ehkäpä pitää pienenä puutteena. Toisaalta tämänkin tutkimuksen maavalintaa voidaan pitää tietona perususkomuksista, joita EU:n keskeisillä päättäjillä on Brysselissä. Valittuja 11 maata pidetään keskeisimpinä maina Euroopan unionin näkökulmasta.

Vuonna 2017 tehty arviointi on varmasti hyödyllinen myös Suomen tulevan puheenjohtajakauden kannalta. Tutkimuksen mukaan päätulokset tässä Eurobarometritutkimuksessa olivat:

  • Ulkosuhteiden näkökulmasta Eurobarometritutkimus toi esille sen, että vastaajat Brasiliassa (94 %), Kiinassa (84 %) ja Intiassa (83 %) näkivät Euroopan unionin varsin positiivisessa valossa. Toisaalta maissa Euroopan unionin raja-alueilla, Turkissa, Venäjällä, Norjassa ja Sveitsissä Euroopan unioni nähtiin yleisesti arvioiden vähemmän myönteisesti.
  • Ulkovaltasuhteiden osalta tutkimusaineisto paljasti, että Euroopan unionin vahvuuksiksi arvioitiin: (1) Demokratian kunnioitus, (2) ihmisoikeuksien kunnioitus, (3) oikeusvaltion kunnioitus ja (4) EU:n jäsenvaltioiden keskinäinen yhteistyö.
  • Ulkovaltojen arvioinnissa keskeisiksi Euroopan unionin haasteiksi arvioitiin maahanmuutto, terrorismi ja turvallisuusasiat. Kriittisimmin Euroopan unionin kyvykkyyteen ylläpitää myönteisiä humaaneja arvoja suhteessa muihin valtioihin suhtauduttiin Intiassa ja Venäjällä.
  • Yhdeksässä maassa, jotka olivat mukana tässä eurobarometritutkimuksessa, arvioitiin Euroopan unionin edustavan vakautta lukuisten ”isojen huolen aiheiden” maailmassa. Poikkeuksen ulkovaltasuhteiden osalta tässä arvioinnissa muodostivat Venäjä (33 %) ja Turkki (49 %), jossa ei niin vahvasti uskottu Euroopan kyvykkyyteen toimia tasapainottavana tekijänä epävakaisessa maailmassa. Venäjällä ja Turkissa Euroopan unioni nähdään yleisesti heikkona poliittisena toimijana. Yli puolet vastaajista arvioi asia olevan näin.
  • Euroopan unionin poliittisen vaikutusvallan arvioitiin olevan korkeampi kuin Intian ja Brasilian poliittisen vaikutusvallan. Tässä mielessä Euroopan unionin poliittisen vaikutusvallan ei uskottu olevan yleisesti ottaen erityisen vahva. Erityisen epäileväisiä olivat tässä mielessä haastatellut Brasiliassa, Intiassa ja Turkissa. Vähemmän epäilyksiä ilmeni Venäjällä ja Norjassa.

Tärkeä kysymys Euroopan unionin ulkovaltasuhteiden kannalta on kansalaisten käsitys itse Euroopan unionista. Kuvassa 1 on esitetty tutkimustulokset 11 tämän ison politiikkakysymyksen osalta.

Kuva 1. Käsitys Euroopan unionista. Positiivinen vs. negatiivinen käsitys. Eurobarometrin kysymys Q6. Lähde: European Commission (2017).

Kuva 1 tuo esille sen, että asenneilmasto Euroopan unionin osalta on haastavin Sveitsissä ja Norjassa, jotka eivät ole EU:n varsinaisia jäseniä. Aika haastava tilanne se on myös Turkissa ja Venäjällä. Vähiten haastava tilanne on Brasiliassa, Kiinassa, Intiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Nämä Eurobarometritutkimuksen tulokset on hyvä tiedostaa, kun Euroopan unionin ulkovaltasuhteita kehitetään tulevaisuudessa – esimerkiksi Suomen puheenjohtajakaudella ensi vuonna.

Tutkimuksessa käsiteltiin myös globalisaatiota ja sosiaalista suojaa globalisaation osalta. Kuvassa 2 on esitetty vastaukset tämän ison globalisaatiokysymyksen osalta. Voimme selvästi nähdä, että eurobarometrianalyysi paljastaa varsin kirjavan kuvan suhtautumisesta globalisaatioon näissä 11 EU:n kannalta keskeisessä maassa. Eniten uhkaksi globalisaatio nähtiin Intiassa, Kiinassa, Turkissa, Norjassa, Sveitsissä ja Australiassa. Vähiten globalisaatio nähtiin uhkaksi Brasiliassa, Kanadassa, Japanissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. On siis erittäin tärkeä tiedostaa, että kaikkialla maailmassa globalisaatiota ei yksiselitteisesti nähdä positiivisessa valossa. Jos näin yleisesti kuvitellaan, voidaan helposti tehdä poliittisia virhearviointeja Euroopan unionin ulkovaltasuhteissa ja kansainvälisen politiikan johtamisessa.

Kuva 2.  Eurobarometriväittämä: ”Globalisaatio uhkaa maatamme”. Eurobarometrin kysymys Q7.3. Lähde: European Commission (2017).

Tärkeä kysymys ulkovaltasuhteiden osalta on myös eri maiden painotus politiikkakysymysten osalta. Kuvassa 3 on raportoitu Eurobarometrin tulokset tämän merkittävän kansainvälisen politiikan kysymyksen osalta. Sekä Venäjällä että Kiinassa ympäristönsuojelu oli tutkimuksen mukaan eniten painotettu politiikkakysymys. Sen sijaan sosiaalinen tasa-arvo ja solidaarisuus olivat eniten painotettu politiikkakysymys kaikissa muissa tarkastelluissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Tämä tulos on varmasti hyvä tietää ja tiedostaa, kun mietitään EU:n ulkovaltasuhteiden hoitoa lähitulevaisuudessa.

Kuva 3. Kansalaisten eniten painottama politiikkakysymys 11 EU:n ulkopuolisessa maassa. Eurobarometrin kysymys Q6. Lähde: European Commission (2017).

Lopuksi

Tässä blogissa olen nyt käsitellyt muutamia laajoja kansainvälisen politiikan teemoja, jotka ovat keskeisiä Euroopan unionin ulkovaltasuhteiden hoidon kannalta. Kysymykset – kuten suhtautuminen Euroopan unioniin, suhtautuminen globalisaatioon tai kansalaisten eniten painottamat politiikkakysymykset tarkastelluissa 11 EU:n ulkopuolisessa maassa – ovat sellaisia merkittäviä asioita, joista on hyvä olla tietoinen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Tässä blogiviestissä olen nyt tarkastellut näitä isoja keskeisiä kysymyksiä – samoin kuin lyhyesti päätuloksia Euroopan unionin sisäisestä tilannearviosta. On monia muitakin isoja kansainvälisen politiikan kysymyksiä, joiden osalta kannattaa tehdä omia täsmennettyjä arvioita suhteessa Eurobarometri-aineistoon. Tällaisia kysymyksiä olemme tarkastelleet juuri julkaistavassa artikkelissa ”The European Mind-set, European Opinion and Economic Developments in 2007–2017: Major Changes of Public Opinion and the European Mindset in 2004–2018.” European Integration Studies -journalissa (Kaivo-oja & Lauraeus 2018).

Kuten tiedämme, uusi parlamentti ja komissio Brysselissä aloittelevat ensi vuonna 2019 Suomen puheenjohtajakauden aikana toimintaansa ja samalla käydään keskustelua EU:n tulevasta 7-vuotisesta budjetista. Päättäjien pöydällä on varmasti isoja asioita ja nyt on aika tehdä ”kotiläksyt” kunnolla. Siksi kannattaa tutustua lukuisten Eurobarometrien tuottamaan laajaan tietopohjaan.

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Lähteitä

Valtioneuvoston kanslia (2018) Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen. Verkkosivut: https://vnk.fi/eu/eu-puheenjohtajakausi-2019

Eurocomp (2018) FLASH EUROBAROMETER 472. Public Opinion in the EU Regions. First Results.

European Commission (2017) Future of Europe – Views from Outside the EU. Survey requested and co-cordinated by the European Commission. Directorate General for Commission. Flash Eurobarometer 450 TNS Political & Social. February 2017.

Kaivo-oja, Jari & Lauraeus, Theresa (2018) The European Mind-set, European Opinion and Economic Developments in 2007–2017: Major Changes of Public Opinion and the European Mind-set in 2004–2018. European Integration Studies. Käsikirjoitus. Julkaistavana.

Kuvituskuva: pixabay.com

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s