Vesistöjen kunnostaminen vaatii ravinnekuormituksen vähentämistä

Nina A. Nygrén

Helsingin Sanomissa pohdittiin taannoin voisiko Itämerelle tehdä ”Littoistenjärvet” (HS 11.11.2017). Äkkiseltään saattaa kuulostaa houkuttelevalta idealta, mutta kuten Åbo Akademin meribiologian professori Erik Bonsdorff jutussa toteaa: ”Jos mennään pumppaamaan mereen happea kierrättämällä vesimassaa tai kaatamaan sinne jotain kemikaaleja, tilanne voi näyttää hetkellisesti hyvältä. Pysyvää ratkaisua tämä ei kuitenkaan tuo”.

Puhdas vesi on meille elintärkeää. Lisäksi vedet tarjoavat virkistystä, kalastusmahdollisuuksia, monipuolisia luontokokemuksia, lajien elinympäristöjä, maisemia ja lukemattomia muita ekosysteemipalveluja, joista hyötyvät niin teollisuus, maatalous kuin yksilötkin. Vesien puhtaus ja käyttökelpoisuus ovat kuitenkin uhattuina rehevöitymisen vuoksi. Vesistöjen valuma-alueilta, eli pelloilta, kaupungeista, haja-asutuksesta, teollisuuslaitoksista, liikenteestä ja talousmetsistä kulkeutuu vesistöihin ravinteita, jotka kiihdyttävät levien kasvua ja muuttavat vesiekosysteemien toimintaa perustavanlaatuisesti.

Rehevöitymistä on pyritty torjumaan erilaisilla kunnostustoimenpiteillä, kuten hapettamalla ja kemikaalikäsittelyillä. Näiden kunnostuksien teho on kuitenkin väliaikainen, kunnes veden pohjaan hapen tai kemikaalin avulla sidotut ravinteet palaavat takaisin kiertoon. Lisäksi hapettaminen saattaa kumota omaa vaikutustaan lisäämällä hapenkulutusta vesipatsaassa mm. lisääntyneen turbulenssin ja lämpötilamuutosten kautta. Vesien kunnostuksia näillä menetelmillä on kuitenkin jatkettu, sillä helpot ratkaisut joilla saavutetaan näennäisiä tuloksia nopeasti, ovat olleet helpommin toteutettavissa kuin pidemmän aikavälin syvällisempää ajattelu- ja toimintatavan muutosta vaativat ratkaisut.

Yksittäisistä, paikallisista ja teknisistä kunnostusratkaisuista pitäisi kuitenkin siirtyä tarkastelemaan vesiä ja niiden valuma-alueita kokonaisuutena, ja ulottaa tarkastelun aikaväli pidemmälle tulevaisuuteen. Silloin ymmärrettäisiin, että jos vesistöön tulee jatkuvana virtana liikaa ravinteita sen sietokykyyn nähden, ja lisäksi veden pohjassa on kertyneenä vuosikymmenten ravinteet, ei yksittäisellä kemikalisoinnilla tai hapettamisella voida saada pysyviä parannuksia aikaan. Vesien hoidossa tulisikin keskittyä vesistöjen resilienssin kasvattamiseen, eli kykyyn torjua muutoksia ja kykyyn palautua häiriöistä, ja kaikenlaisen vesistön ulkopuolelta tulevan kuormituksen vähentämiseen.

Mitä asialle sitten käytännössä pitäisi tehdä? Minkään ihmisen aiheuttaman ympäristöongelman kohdalla ei pitäisi erehtyä luulemaan että kysymys on yksinkertaisesta pulmasta jonka voi korjata johonkin yksityiskohtaan puuttuvalla teknisellä keinolla, kun todellisuudessa on kyse paljon suuremmasta asiasta. Kyse on ongelmasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa, joka tuottaa uusia ympäristöongelmia nopeammin kuin ehdimme niitä ratkoa.

Todellinen ratkaisu löytyy kokonaisvaltaisesta elämäntapojen ja tuotantoprosessien muutoksesta kohti yhteiskuntaa, jossa aineet kiertävät prosessista toiseen, eikä ohivirtauksia tai jätettä synny lainkaan. Ylimääräiset ravinteet ohjataan sinne missä niitä tarvitaan kasvien kasvun mahdollistamiseen. Nykyisenkaltainen ravinteiden tuuppaus järviin ja meriin on käsittämätöntä tuhlausta, mutta onneksi sille, sekä hyödyttömille vesistöjen kunnostuksille on mahdollista tulla loppu, kun siirrymme kohti suljettuja aineiden kiertoja maataloudessa, teollisuudessa ja yhdyskunnissa. Teollisuudessa asiaan onkin kiinnitetty kasvavasti huomiota, mutta sama ilmiö pitäisi ulottaa myös maatalouteen ja yhdyskuntien jäte- ja hulevesiin. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin mukaan tällainen tulevaisuus on hyvinkin mahdollinen.

Nina A. Nygrén
FM, projektitutkija
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Lisää luettavaa vesienhoidon tulevaisuudesta löytyy Aquadigm-hankkeen julkaisuista:

Nygrén, N. A., Tapio, P. & Qi, Y. (2017). Lake management in 2030 – Five future images based on an international Delphi study. Futures 93: 1-13. DOI: 10.1016/j.futures.2017.08.004

Nygrén, N. A., Tapio, P. & Horppila, J. (2017) Will the Oxygen-Phosphorus Paradigm Persist? – Expert Views of the Future of Management and Restoration of Eutrophic Lakes. Environmental Management 60(5): 947-960. DOI: 10.1007/s00267-017-0919-z.

Schönach, P., Tapio, P., Holmroos, H., Horppila, J., Niemistö, J., Nygrén, N.A., Tammeorg, O. & Massa, I. (2017) Persistency of artificial aeration at hypertrophic Lake Tuusulanjärvi: A sociohistorical analysis. Ambio 46(8): 865-877. DOI: 10.1007/s13280-017-0926-6.

Horppila, J., Holmroos, H., Niemistö, J., Massa, I., Nygrén N.A., Schönach, P., Tapio, P. & Tammeorg, O. (2017) Variations of internal phosphorus loading and water quality in a hypertrophic lake during 40 years of different management efforts. Ecological Engineering 103: 264-274.

Nygrén, Nina A. (2016) Järvien hoito ja kunnostus 2030. Tulevaisuusverstaiden tulokset. Tutu e-julkaisuja 2/2016. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 39 s. ISBN 978-952-249-407-8, ISSN 1797-1322.

Niemistö, J., Köngäs, P., Härkönen, L. & Horppila J. (2016). Hypolimnetic aeration intensifies phosphorus recycling and increases organic material sedimentation in a stratifying lake: Effects through increased temperature and turbulence. Boreal Environment Research 21: 571-587.

Horppila, J., Köngäs, P., Niemistö, J. & Hietanen, S. (2015). Oxygen flux and penetration depth in the sediments of aerated and non-aerated lake basins. International Review of Hydrobiology 100: 106-115.

Viite:

Helsingin Sanomat, 11.11.2017. Saako ihminen puuttua luonnon toimintaan? Itämeren puhdistamiseen pohditaan jopa ”littoistenjärvien” tekemistä.

Kuvituskuva: Nina A. Nygrén

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s