Uusien patenttien rekisteröinnin aktiivisuustrendit Suomessa

Jari Kaivo-oja

Lyhyt trendikatsaus Patentti- ja rekisterihallitukseen tehdyistä patenttihakemuksista sektoreittain

Eräs keskeisistä taloudellisen kasvun ja vaurastumisen taustalla olevista muuttujista on tiede-, teknologia- ja innovaatiotoiminta. Eräs innovaatiotoiminnan tärkeimmistä strategisista muuttujista on patenttitoiminta, joka asiana yleisesti liitetään uusiin keksintöihin ja uudisteisiin. Patenttitoimintaa arvioidaan yleensä tehtyjen patenttihakemusten pohjalta. Toinen keskeinen muuttuja innovaatiotoiminnan arvioinnin yhteydessä on uusien tuotemerkkien rekisteröinnit ja vanhojen tuotemerkkien uusrekisteröinnit. Tässä blogiviestissä keskityn patenttihakemuksiin.

Teen lyhyen trendikatsauksen patenttiaktiivisuuteen Suomessa. Kuvassa 1 on esitetty Patentti- ja rekisterihallituksen tilastoihin perustuva graafinen visualisointi vuosien 2010–2015 kaikista patenttihakemuksista Suomessa.

Kuva 1. Patenttihakemukset Suomessa 2010–2015 (PRH 2017).

Tämä kuva 1 kertoo siitä, että Suomessa on tehty patenttihakemuksia tasaisesti vuosien 2010–2015 aikana. Keskimäärin patenttihakemuksia on Suomessa tehty 1738 kappaletta vuosittain tällä kuuden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2014 patenttihakemuksia tehtiin melkein 2000 kappaletta, joka oli ennätysluku tällä ajanjaksolla. Patentit – samoin kuin tuotemerkit – ovat omistajilleen ja yrityksille siinä mielessä tärkeitä asioita, että ne määräävät yritysten markkina-arvoa pitkällä aikavälillä. Yleensä yritys on sitä arvokkaampi, mitä enemmän sillä on hallussaan immateriaalisia oikeuksia kuten patentteja, tuotemerkkejä ja laatupalkintoja. Yrityksillä, joiden patenttisalkku on muhkea, on syytä olettaa isompaa markkina-arvoa yritykselleen verrattuna niihin yrityksiin, joiden patenttisalkku on ohut tai tyhjä. Näin patentit indeksoivat yritysten omistajien odotettavissa olevaa vaurastumista tulevaisuudessa. Siksi yritysten ja koko kansantalouden patenttisalkkuja on syytä kehittää pitkäjänteisesti ja strategisesti. Tämä tarkoittaa myös ennakointimenetelmien monipuolista hyödyntämistä teknologiaennakoinnin ja ennakoivan liiketoimintaosaamisen osalta.

Taulukossa 1 on esitetty sektorikohtaiset arviot patenttiaktiivisuudesta vuosien 2010–2015 osalta Suomessa. Jos tarkastelemme sektorikohtaista kehitystä patenttihakemusten haun aktiivisuudessa Suomessa, kolmen sektorin kärki on selvä: (1) Rakennustekniikka, (2) käsittely ja muokkaus sekä (3) ihmisen perushyödykkeet. Näillä taloudellis-teknologisen patenttikehityksen sektoreilla on tehty varsin aktiivisesti erilaisia patenttihakemuksia. Patenttitutkimus on ennakointitoiminnan tärkeä osa-alue. Esimerkiksi alan tunnustettu saksalaistutkija Kerstin Cuhls ja japanilainen tutkija Terutaka Kuwahara arvioivat vuonna 1994 julkaistussa kirjassaan ”Outlook for Japanese and German Future Technology: Comparing Technology Forecast Surveys”, että patenttitutkimus on tehokkaampi ennakointimenetelmä kuin trendiennakointi, skenaario- tai Delfoi-menetelmä. Suomessakin esimerkiksi Nokian romahdus ja Samsungin läpimurto voitiin ennakoida patenttitutkimuksen pohjalta. Valitettavasti nämä varoittavat ennakointiedot eivät saavuttaneet avainpäättäjiä riittävän ajoissa. Simanalyticsin  toimitusjohtaja Samuli Kortelainen kehitti väitöskirjatutkimuksessaan vuonna 2011 menetelmän matkapuhelinvalmistajien markkinaosuuksien muutosten ennustamiseen. Samuli Kortelainen on kiistaton edelläkävijä liiketoiminnan logistiikka-, patentti- ja massadatatutkimuksen alalla Suomessa.

Suomessa on myös muita teknologia-alueita, jotka ovat tasaisen vahvoja patenttien hakemisen aktiivisuudessa. Sellaisia aloja ovat: Teollinen kemia, sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet, tietotekniikka ja mittaustekniikka. Myös näillä toimialoilla voidaankin odottaa paljon lupaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Taulukko 1. Sektorikohtaiset arviot patenttiaktiivisuudesta vuosien 2010–2015 osalta (Laskelmat tehty PTH:n datan pohjalta, PTH 2017)

Sektori	Trendi patenttiaktiivisuudessa 2010–2015	Keskiarvoinen rekisteröintiaktiivisuus vuosina 2010–2015
Teollinen kemia	Tasaisen vahva	182,7
Orgaaninen kemia	Tasaisesti nouseva	57,0
Polymeerit	Asteen verran laskeva	90,5
Biotekniikka	Alhainen, ei kovin pirteä	33,2
Audio-video-media	Hiukkasen nousussa	36,5
Telekommunikaatio	Nouseva	61,0
Elektroniikka	Piristymässä laskun jälkeen	52,5
Sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet	Tasaisen vahva	101,5
Tietokonetekniikka	Tasaisen vahva, notkahdus vuonna 2015	81,5
Mittaustekniikka	Tasaisen vahva	102,0
Käsittely ja muokkaus	Vahva (toiseksi vahvin Suomessa), notkahdus vuonna 2013	267,7
Ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka	Tasaisen vahva	141,0
Rakennustekniikka	Vahvin sektori patenttiaktiivuuden osalta Suomessa	332,5
Ihmisen perushyödykkeet	Vahvassa nousussa (kolmanneksi vahvin Suomessa)	201,8

Heikompien alojen ”kastiin” tässä tilastollisessa perusvertailussa lukeutuvat biotekniikka ja audio-video-media. Tämä huomio on huolestuttava, koska Suomen hallitus on asettanut erittäin paljon strategista painoa bioklusterin ja media-alan tulevaisuuteen. On ilmeistä, että erityisesti bioteknologian alan kehittämiseen tarvittaisiin pitkäjänteisempiä panostuksia kuin toistaiseksi on nähty, jos ja kun sen pohjalta halutaan rakentaa kestävää pitkän aikaviiveen kasvua Suomen talouteen.

Kuvassa 2 on esitetty visuaalinen kuvaus patenttihakemusten kehityksestä Suomessa. Tämä kuva tarjoaa tarkennetun dataperusteisen kuvan Taulukon 1 yleisten luonnehdintojen osalta.

Kuva 2. Patenttihakemukset Suomessa vuosina 2010–2015 (PRH 2017)

Kuva 2 kertoo siitä, millaisten patenttien varaan Suomen tuleva kasvu on rakentumassa. Usein T&K -panostusten, patenttihakemusten ja toteutuvan liiketoiminnan välillä on merkittäviä aikaviiveitä. Toki on niin, että patentit eivät yksinomaan ratkaise tulevan talouskasvun kehitystä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista ennakoivaa liiketoimintaosaamista, joka tarkoittaa uusien markkinoiden tunnistamista sekä tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista. Jos katsomme kuvaa 2, tulevaisuuden merkittävin kasvu- ja vaurastumisala Suomessa voikin olla rakennusteollisuus, jos asiaa arvioidaan pelkästään patenttihakemusten tekemisen pohjalta.

Suomessa usein hyvin aktiivista patentointitoiminnan toimialaa ei nähdä keskeiseksi kasvualaksi, vaan huomattavasti enemmän huomiota saavat esimerkiksi pelialan start-up -yrittäjät ja muut digitalisaation edelläkävijät. Se heille toki suotakoon. Gartnerin hypesykli tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia käynnissä olevaan digitalisaatioon ja sen nopeatempoisuuteen. Vähemmän ”hypetystä” tarjoavat rakennusliikkeiden toimitusjohtajat, vaikka heillä voisi olla siihen ”isommat lihakset” kasvuun patenttitilastojen perusteella arvioituna. Tästä huolimatta aniharva poliitikko haluaan poseerata rakennusteollisuuden menestyvien johtajien kanssa, kun vaihtoehtona on nousevien peliyritysten ”hupparihörhöt” Slushissa. Myöskään ”Käsittely ja muokkaus” ei ole useinkaan ”hypetyksen” kohteena medioissa, vaikka se näyttäisi olevan hyvin merkittävä toimija uusien ideoiden ja tuotteiden patentoinneissa Suomessa. Sama kriittinen perushuomio koskee ihmisten perushyödykkeiden tuotekehittelyä ja teollisen kemian patentointitoimintaa.

Voisiko olla niin, että Suomen kasvun gurut ja poliittiset päättäjät ovat veikanneet vääriä hevosia ja panostaneet vääriin asioihin? Ehkä voimme näinkin epäillä asioiden olevan Suomessa. Toivon silti aktiivisesti olevani väärässä tässä asiassa. Kaikesta epävarmuudesta ja häilyvyydestä huolimatta on tärkeää tehdä pitkäjänteistä tutkimusta teknologioiden kehitystrendeistä ja rakentaa monipuolinen osaaminen pitkäjänteisesti vahvalle teknologia- ja osaamispohjalle.

Egyptiläinen sananlasku ja viisaus – ”Holvikaari ei koskaan lepää” – ansaitsee edelleen tietoisen älyllisen huomiomme. Samoin kannattaa pohtia myös huolella intialaista sananlaskua – ”Viisas tekee ensiksi sen, minkä hölmö tekee viimeiseksi”. Aika usein nämä pitkäjänteisyyttä ja sisukkuutta korostavat strategiset ajatelmat unohtuvat kiireisessä ja hätiköivässä ajassamme. On hyvä tiedostaa, että jokaisen uuden idean ja patentin taustalla on kovaa tutkimustyötä ja pitkäjänteistä sisukkuutta. Patenttien avulla luodaan parempia kilpailuasetelmia markkinoilla.

Käytännössä kasvun edistäminen kansantaloudessa tarkoittaa rahallista ja tieto-taito-panostusta uusiin patentteihin, tuotemerkkeihin sekä niiden taustalla olevaan uuteen tieto-taitoon ja osaamiseen. On myös tärkeää miettiä datapohjaisesti älykästä erikoistumista suhteessa globaaliin kilpailuun ja markkinoihin. Myös uusia liiketoimintamalleja ja liiketoimintainnovaatioita voidaan rakentaa patenttien varaan.

Onneksi meillä on olemassa päteviä asiantuntijaorganisaatioita kuten TEKES ja Patentti- ja rekisterihallitus, jotka toimivat strategisesti ja pitkäjänteisesti immateriaalioikeuksien hallinnan osalta Suomessa. Tärkeä olisi myös miettiä kriittisesti tulevaisuuden teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa, joka tunnistaa uudet haasteet kuten Teollisuus 4.0 -haasteet.

Kriittinen kysymys kuuluukin:

Onko Suomessa toimivissa yrityksissä riittävän paksu patenttisalkku suhteessa Teollisuus 4.0 -haasteisiin?

Jari Kaivo-oja
Tutkimusjohtaja, dosentti
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu
Turun yliopisto

Taustakirjallisuutta

Kaivo-oja, Jari (2016) Benchmarking Analysis of Patent and Trademark Applications in the European Union: Comprehensive Innovation Policy Evaluation for Years 1960-2013. European Integration Studies. No. 10 (2016), s. 169–190. Print ISSN: 1822–8402, Online ISSN: 2335-883.

Kaivo-oja, Jari (2016) Big Data ja ennakointi: Toimintamallit ja haasteet tulevaisuudentutkimukselle. Futura, Vol. 35, No. 2, s. 19–29.

Kaivo-oja, Jari (2017) Suomi tarvitsee uusia kestäviä kasvutarinoita ja kasvuyrityksiä. Kasvusaari Oy. Verkkosivut 2.1.2017:

Kaivo-oja, Jari & Santonen, Teemu (2016) Futures of Innovation Systems and Innovation Management. Open Innovation Paradigm Analysed from Futures Perspective. Chapter 6. In Mention, Anne-Laure & Torkkeli, Marko (2015) Open Innovation: Bridging Theory and Practice. Vol. 1. World Scientific, USA, s. 111–158.

Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Kaivo-oja, Jari (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management. Forthcoming. ©Inderscience Publishers.

Kaivo-oja, Jari, Virtanen, Petri, Jalonen, Harri and Stenvall, Jari (2015) The Effects of the Internet of Things and Big Data to Organizations and Their Knowledge Management Practices. In Knowledge Management in Organizations, Lecture Notes in Business Information Processing, Volume 224, Springer International Publishing, s. 495–513.

Kaivo-oja, Jari & Lauraeus, Theresa (2017) Technology Disruption and New Corporate Foresight Challenge: The VUCA Approach as a Possible Solution Concept for Leaders and Managers. 5th International Scientific Conference “Contemporary Issues in Business, Management and Education“. Track 3. Modern Business Management Problems and Perspectives, Vilnus, Lithuania, May 11, 2017 – May 12, 2017. 12 s.

Kaivo-oja, Jari & Lauraeus, Theresa (2017) Corporate Knowledge Management Foresight Tools, Primary Economically Affecting Disruptive Technologies, Corporate Technological Foresight Challenges 2008-2016, and the Most Important Trends for Year 2017. Knowledge Management in Organizations 2017, Beijing, China. August 21 – August 24, 2017, 12 s.

Kaivo-oja, Jari & Lauraeus, Theresa (2017) Knowledge Management and Triangulation Logic in the Foresight Research and Analyses. Knowledge Management in Organizations 2017, Beijing, China. August 21 – August 24, 2017, 11 s.

Kaivo-oja, Jari, Vähäsantanen, Saku, Karppinen, Ari & Haukioja, Teemu (2017) Smart Specialization Strategy and Its Operationalization in the Regional Policy: The Case of Finland. 5th International Scientific Conference “Contemporary Issues in Business, Management and Education“. Track 6. Contemporary Issues of Economics and Management Studies: Problems and Perspectives, Vilnus, Lithuania, May 11, 2017 – May 12, 2017. 12 s.

Virtanen; Petri, Kaivo-oja, Jari, Ishino, Yoko, Stenvall, Jari & Harri Jalonen, Harri (2016) Ubiquitous Revolution, Customer Needs and Business Intelligence? Empirical Evidence from the Japanese Healthcare Sector. International Journal of Web Engineering and Technology, Vol. 11, No. 3, 2016.

Roth, Steffen, Melkonyan, Artak, Kaivo-oja & Leo-Paul Dana, Leo-Paul (2017) Interfunctional Business Models. Map Grid for an Uncharted Quadrant of the Blue Ocean. International Journal of Entrepreneurial Venturing. Accepted. Forthcoming.

– – –